Ajattelija (taideteos)

Alla esittelemässämme artikkelissa aiomme sukeltaa Ajattelija (taideteos):n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Sen monista puolista sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, syvennymme jokaiseen näkökohtaan antaaksemme sinulle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen. Olipa Ajattelija (taideteos) historiallinen henkilö, yhteiskunnallinen ilmiö tai ajankohtainen aihe, tämä artikkeli antaa sinulle tietoja, joita tarvitset ymmärtääksesi hänen merkityksensä ja vaikutuksensa ympäröivään maailmaan. Valmistaudu siis sukeltamaan tähän jännittävään aiheeseen ja tutustu kaikkiin Ajattelija (taideteos):n tietoihin.

Ajattelija
Nimi Ajattelija
Toinen nimi Runoilija
Tekijä Auguste Rodin
Valmistumisvuosi 1902
Taiteenlaji kuvanveisto
Teostyyppi group of casts (käännä suomeksi)
Materiaali pronssi
Korkeus 189 cm[1]
Leveys 98 cm[1]
Syvyys 140 cm[1]
Kokoelma Musée Rodin ja Alte Nationalgalerie
Sijainti Musée Rodin, Strasbourgin modernin ja nykytaiteen museo

Ajattelija (ransk. Le Penseur) on Auguste Rodinin tunnetuimpia pronssiveistoksia. Se kuvaa miestä, joka on syventyneenä ajatuksiinsa käyden voimakasta sisäistä kamppailua. Veistosta käytetään usein kuvaamaan filosofiaa. Ajattelija oli osa Helvetin portti -veistosryhmää.

Teos

Veistoksen alkuperäinen nimi oli Runoilija. Se oli osa pariisilaisen Musée des Arts Décoratifsin toimeksiantoa. Museo antoi Rodinille tehtäväksi valmistaa monumentaalinen teos museon ovelle. Rodin ideoi teoksen Danten Jumalaisen näytelmän pohjalta ja teki pieniä savimalleja, jotka esittivät joitakin teoksen päähenkilöistä. Museota ei kuitenkaan rakennettu, eikä Helvetin portti -veistosryhmää valattu Rodinin elinaikana.[2]

Museosuunnitelman kaaduttua Rodin jatkoi työskentelyä Helvetin portin monien hahmojen kanssa. Hän nimesi Runoilijan uudelleen Ajattelijaksi, joka esiteltiin ensimmäisen kerran 1888. Siitä tehtiin suurempi pronssinen valos 1900-luvun alussa. Joidenkin mukaan Runoilijan oli alkujaan tarkoitus esittää Dantea, mutta toisaalta Dantea on yleensä esitetty hoikkana, kun Rodinin viestos puolestaan kuvaa lihaksikasta miestä. Alkuperäisissä kipsivaloksissa Runoilija oli kuitenkin sijoitettu oven yläpuolen tympanoniin.[2]

Ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902. Se kuitenkin esiteltiin yleisölle vasta vuonna 1904. Siitä tuli Pariisin kaupungin omaisuutta, ja se sijoitettiin Panthéonin edustalle vuonna 1906. Vuonna 1922 se siirrettiin kuitenkin Hôtel Bironiin, joka muutettiin Rodin-museoksi.[1][3]

Teoksesta tuli mahdollisesti Rodinin tunnetuin teos, koska se on ikoninen älyllisen toiminnan kuvaus. Vastaavasti sitä on käytetty usein satiireissa, mikä sai alkunsa jo Rodinin elinaikana. Esimerkiksi Armand Hammer kertoi, että tavatessaan Leninin vuonna 1922 hän antoi tälle pienen patsaan, joka esitti simpanssia samassa asennossa kuin Ajattelija. Tämä kuvasi Hammerin mukaan Leninin darwinistista ajattelua.

Valokset

Ajattelijasta on olemassa yli kaksikymmentä eri kokoista valosta museoissa eri puolilla maailmaa. Näistä mainittavimpia ovat:

Lähteet

  1. ↑ a b c d The Thinker musee-rodin.fr. Viitattu 4.1.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b Alicja Zelazko: The Thinker Encyclopedia Britannica. 5.7.2024. Viitattu 28.7.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Hôtel Biron musee-rodin.fr. Viitattu 4.1.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajattelija.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The Thinker