Al-Furqan

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Al-Furqan:n jännittävää maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Al-Furqan on synnyttänyt loputtomia keskusteluja, tutkimuksia ja löytöjä, jotka ovat rikastaneet ymmärrystämme tästä aiheesta. Olitpa intohimoinen Al-Furqan:stä tai vain kiinnostunut oppimaan siitä lisää, tämä artikkeli antaa sinulle kattavan ja ajantasaisen katsauksen tähän kiehtovaan aiheeseen. Valmistaudu uppoutumaan Al-Furqan:n maailmaan ja tutustumaan kaikkeen, mitä sillä on meille tarjottavanaan!

Al-Furqan -moskeija Indonesiassa

Al-Furqān (arab. الفرقان‎), suomeksi "Ratkaisun suura", on Koraanin 25. suura ja se käsittää yhteensä 77 jaetta. Suura on saanut nimensä ensimmäisessä jakeessa olevasta sanasta "al-furqan".

Ensimmäisen jakeen tulkinta

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan sana al-furqan on arvoituksellinen, mutta se on tavallisesti käännetty sanalla "ratkaisu", ja sen on katsottu tarkoittavan Koraania kokonaisuudessaan.[1] Sana nadhir on yleensä käännetty "varoittajaksi", jonka on tulkittu olevan profeetta Muhammed. Suomalainen käännös vastaa tavallisia eurooppalaisia käännöksiä: Jumalaa siunataan siitä, että hän lähetti Koraanin Muhammedille.[2]

Siunattu olkoon Hän, joka lähetti Ratkaisun palvelijalleen, jotta tämä varoittaisi kaikkia ihmisiä. (25:1)

C. Heger toteaa, että al-furqan tarkoittaa syyro-aramean kielellä "sovitusta" tai "pelastusta". Hän katsoo ilmaisun nadhir tarkoittavan votiivilahjaa tai uhria. Näin hän saa ensimmäiselle jakeelle käännöksen, joka muuttaa sen sisällön kristilliseksi:[3]

Siunattu olkoon Hän, joka lähetti alas palvelijalleen sovituksen/vapahduksen niin, että hänestä tulisi uhrilahja maailmoille.

Historiatieteen näkökulmia

Teorian siitä, että suuri osa Koraanin suurista olisi todellisuudessa syyrialaiskristillisiä hartaustekstejä, esitti 1970-luvulla Günter Lüling. Sen jälkeen muun muassa Christoph Luxenberg on analysoinut Koraania tältä pohjalta. Tämän tutkimussuuntauksen mukaan (joka tosin on orientalistien keskuudessa vähemmistössä) islam ei olisi syntynyt valmiina uskontona muutamassa vuodessa vaan koki pitkän kehitysvaiheen itäisen kristillisyyden yhtenä lahkona.[4] Esimerkkejä mahdollisista kristillisen taustan omaavista Koraanin suurista ovat al-Qadr eli Voiman suura (97), al-Fil eli Norsun suura (105) ja al-Masad eli Niiniköyden suura (111).

Katso myös

Lähteet

  • Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 119. Basam Books, 1997.
  2. ↑ Koraani. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1995.
  3. ↑ C. Heger: Koran XXV.I: Al-furqan and the "Warner". Teoksessa: What the Koran really said (toim. Ibn Warraq), s. 387–393. Prometheus Books, 2002.
  4. ↑ Popp, V.: The Early History of Islam, Following Insxriptional and Numismatic Testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam, s. 17–124. Prometheus Books, 2010.

Aiheesta muualla

Edeltävä suura:
al-Nur 		Koraanin suurat Seuraava suura:
Al-Šu’ara’
Al-Furqan

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114