Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Alas taikavirtaa:llä on ollut yhteiskunnan eri alueilla. Saapumisestaan lähtien Alas taikavirtaa on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ja herättänyt keskusteluja sen vaikutuksista eri aloilla. Vuosien varrella Alas taikavirtaa on osoittautunut tärkeäksi aiheeksi, joka on käynnistänyt merkittäviä muutoksia tavassamme olla tekemisissä, työskennellä ja viihdyttää itseämme. Tässä mielessä on olennaista analysoida, kuinka Alas taikavirtaa on muuttanut todellisuutemme ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Syntymisestään nykypäivään Alas taikavirtaa on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, mikä saa meidät pohtimaan sen vaikutuksia ja mahdollisia pitkän aikavälin seurauksia.
Alas taikavirtaa | |
---|---|
Vniz po volšebnoi reke | |
![]() |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Eduard Uspenski |
Kieli | venäjä |
Suomennos | |
Suomentaja | Martti Anhava |
Kuvittaja | Viktor Tšižikov |
Kansitaiteilija | Viktor Tšižikov |
Kustantaja | Otava |
Julkaistu | 1971 |
Sivumäärä | 133 |
ISBN | 951-1-05949-1 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Alas taikavirtaa (Вниз по волшебной реке - Vniz po volšebnoi reke, 1971) on Eduard Uspenskin lastenkirja, jonka päähenkilönä seikkailee Mitja-poika. Kirjan on kuvittanut Viktor Tšižikov. Kirjan on suomeksi julkaissut Otava vuonna 1971, ja sen on suomentanut Martti Anhava.[1]
Tarinasta on tehty myös näytelmä. Sen on dramatisoinut Juha Vuorinen.[2]
Tarina yhdostelee venäläisten kansansatujen hahmoja ja osia. Mitja-poika matkustaa maalle mummonsa luokse. Mummo lähettää Mitjan serkkunsa luokse. Serkku onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.