Nykymaailmassa Albert Dewandre on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe suurelle väestöryhmälle. Ajan mittaan Albert Dewandre on onnistunut pysymään tutkijoiden, ammattilaisten ja amatöörien huomion keskipisteenä osoittaen sen tärkeyden ja vaikutuksen yhteiskunnan eri alueilla. Kautta historian Albert Dewandre on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, mikä on osaltaan rikastanut tietoa tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Albert Dewandre:een liittyviä keskeisiä näkökohtia. Tarkoituksena on syventää sen merkitystä, kehitystä ja sen merkitystä nykyään.
Albert Barthélemy Franz Marie Joseph Dewandre (20. maaliskuuta 1884 Monceau-sur-Sambre – 25. toukokuuta 1964 Liège) oli belgialainen insinööri, keksijä ja teollisuusjohtaja.
Albert Dewandren isä Georges (1853–1932) oli myös insinööri ja AILg:n (Association des Ingénieurs diplômés de L`Université de Liège[1]) jäsen, ja hänen äitinsä oli Sophie o.s. Minette (1855–1924)[2]. Albert oli kuuluisan belgialaisen lakimies-poliitikon, senaattori Barthel Dewandren (1822–1893) lapsenlapsi. Albert Dewandren lapsenlapsi Brigitte Neven o.s. Wauters on elektromekaniikan insinööri, ja myös AILg:n jäsen.
Hänen merkittävin keksintönsä oli polttomoottorin imutiehyiden alipainetta hyödyntävä jarrutehostin. Saksalainen Robert Bosch GmbH kaupallisti sen, ja se tuli ensi kertaa käyttöön eräissä Mercedes-Benzin kuorma-automalleissa vuonna 1927, seuraavana vuonna myös henkilöautoissa[3].
Vuonna 1933 hän esitteli etuvetoisen johdinauton, "trolleybus Dewandre":n, jossa niin ohjaus kuin jarrutkin olivat tehostettuja. Sen käyttöönoton 1935 jälkeen Dewandren ratkaisun haittapuolet paljastuivat, sillä ohjausjärjestelmän tuntuma oli vielä kehno: johdinautoa oli vaikeaa pitää vakaasti suunnassaan käytetyn ohjaustekniikan puutteellisuuksien vuoksi. Jatkokehittelyn jälkeen ohjaus- ja jarrutehostuksella varustetut, brittiläisen Clayton-Dewandre-yhtiön alaisuudessa valmistetut ajoneuvot tuottivat keksijälle kuitenkin sievoisia tuloja.
Dewandre suunnitteli ja toteutti myös suihkulähteen vuoden 1939 Liègen Expo de l’Eau -näyttelyyn. Sadan metrin korkeuden saavuttanut vesisuihku oli toteutushetkellä lajinsa korkein maailmassa.
Albert Dewandre toimi Compagnie des Pieux Frankl-yrityksen (nykyisin Thales-konserniin kuuluva Forges de Zeebrugge[4]) johtajana, Fabrique Nationale de Herstalin varapääjohtajana, Liègen yliopiston administraattorina, ja sen diplomi-insinööriseura AILg:n puheenjohtajana. Hän oli toisen maailmansodan päätyttyä myös perustajajäsen CEEES (Confederation of European Environmental Engineering Societies) -kattojärjestöön nykyisin kuuluvassa BSMEE:ssä [Belgian Society of Mechanical and Environmental Engineering)[5]. Hänelle myönnettiin Legion d`Honneur (kunnialegioonan) upseerin arvo, sekä komentajan arvo Belgian toiseksi korkeimmassa Ordre de la Couronne -ritarikunnassa.