Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Ali Bongo Ondimba, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi sen vaikutuksen vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ali Bongo Ondimba on noussut keskustelunaiheeksi eri alueilla, synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja herättäen suurta kiinnostusta sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Tässä mielessä on olennaista analysoida perusteellisesti Ali Bongo Ondimba:n vaikutukset sekä sen kehitys ajan myötä ja tulevaisuuden ennuste. Tällä tavalla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Ali Bongo Ondimba:stä ja tarjoamaan asiaankuuluvaa tietoa, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykyisessä kontekstissa.
Ali Bongo Ondimba | |
---|---|
![]() Ali Bongo Ondimba vuonna 2022. |
|
![]() |
|
16. lokakuuta 2009 – 30. elokuuta 2023
|
|
Pääministeri |
Paul Biyoghé Mba Raymond Ndong Sima Daniel Ona Ondo Emmanuel Issoze-Ngondet Julien Nkoghe Bekale Rose Christiane Raponda |
Varapresidentti | Pierre-Claver Maganga Moussavou |
Edeltäjä |
Rose Francine Rogombé (vt.) Omar Bongo |
Seuraaja | Brice Clotaire Oligui Nguema (sotilasjuntan puhemies) |
Gabonin puolustusministeri | |
1999–2009
|
|
Gabonin ulkoministeri | |
1989–1991
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. helmikuuta 1959![]() |
Puoliso | Sylvia Bongo Ondimba |
Lapset | 4 |
Tiedot | |
Puolue | PDG |
Koulutus | Oikeustieteen tohtori |
Tutkinnot | Sorbonne, Pariisi |
Uskonto | islam |
Aiheesta muualla | |
www.presidentalibongo.com | |
|
Ali-Ben Bongo Ondimba (syntyjään Alain Bernard Bongo, s. 9. helmikuuta 1959) on gabonilainen entinen poliitikko, maan entinen presidentti ja maan edesmenneen presidentin Omar Bongon poika ja entinen Parti Démocratique Gabonaisin varapuheenjohtaja.
Bongo syntyi Brazzavillessä ja kävi koulua Ranskassa yhdeksänvuotiaasta asti. Hän väitteli oikeustieteestä Sorbonnessa ja alkoi osallistua politiikkaan vuonna 1981. Isänsä valtakaudella hän toimi Gabonin ulkoministerinä 1989–1991 ja puolustusministerinä 1999–2009.[1] Isä ja poika kääntyivät muslimeiksi vuonna 1973 ja muuttivat samalla nimensä.[1]
Bongolla on kolme biologista lasta, ja hän on adoptoinut neljännen lapsen Marokosta.[2]
Ali Bongon tiedetään harrastavan autojen keräilyä. France 24 kertoi, että neljä kuukautta presidentiksi valintansa jälkeen hän tilasi 29 luksusautoa sveitsiläisen yhtiön kautta. Vuonna 2012 Librevillen Cité de la Démocratie -kompleksissa, joka käsittää muun muassa presidentin toimiston ja ministeriöitä, oli parkissa 400 luksusautoa.[3]
Isänsä kuoltua nelikymmenvuotisen presidenttikautensa jälkeen Ali-Ben Bongo asettautui PDG:n presidenttiehdokkaaksi elokuun 2009 vaaleihin. Ali Bongon ilmoitettiin saaneen 42 % äänistä ja tulleen siten valituksi maan presidentiksi. Oppositio kiisti tuloksen ja Librevillessa ja Port-Gentilissa puhkesi levottomuuksia ja hyökkäyksiä ulkomaalaisia vastaan ja Ranskan lähetystö sytytettiin tuleen.[4] Ali Bongo astui virkaansa 16. lokakuuta 2009.
Kesäkuussa 2011 Bongo vieraili Valkoisessa talossa Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman vieraana.[5] Bongoa on pidetty Obaman luottomiehenä Afrikassa. Gabon sai vuosiksi 2010–2011 YK:n turvallisuusneuvoston jäsenpaikan ja tuki Yhdysvaltain suunnitelmia muun muassa Libyan johtaja Muammar Qaddafin syrjäyttämisestä ja käytti vaikutusvaltaansa muiden Afrikan johtajien saamisesta sen taakse. Niinpä Bongo oli ensimmäinen Afrikan johtaja, joka yöpyi Yhdysvaltain presidentin yksityisessä vierastalossa Blair Housessa, ja vuonna 2014 hän oli kunniapaikalla Obaman vieressä Afrikan johtajien kokouksessa Washingtonissa.[6]
Bongo valittiin niukasti uudelleen elokuun lopussa 2016. Hän sai vaalilautakunnan tulosten mukaan 49,8 % äänistä, kun opposition Jean Ping sai 48,23 %. Maassa puhkesi tämän jälkeen levottomuuksia ja ryöstelyä. Mellakoitsijat sytyttivät maan parlamenttirakennuksen tuleen, ja turvallisuusjoukot ja poliisi hyökkäsivät oppositiopuolueen päämajaan.[7][8]
Bongo kärsi sairauskohtauksen lokakuussa 2018 vieraillessaan Saudi-Arabiassa. Hän toipui Riadissa ja Marokossa, eikä häntä nähty julkisesti yli vuoteen. Joulukuussa 2019 Bongo piti neliminuuttisen puheen Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECCAS) kokouksessa suuremmitta ongelmitta.[9]
Lokakuussa 2021 Ali Bongon nimi nousi esille Pandoran papereissa jotka kertovat offshore-yritysten käytöstä veroparatiiseissa. Ali Bongolla oli kaksi nyttemmin jo lakkautettua hallintayhtiötä, joiden omistuksia ei tunneta.[10]
Jälkeenpäin anglosaksinen media ylisti Bongoa ja sanoi hänen olevan suosittu. Bongo kävi koulunsa Ranskassa ja opiskeli Sorbonnessa. Ranskalaisen kulttuuriin, kuten ruoan ja elokuvien sanotaan olleen edelleen suosittua Gabonissa, mutta ranskalaisten poliitikkojen ja maan vaikutusvallan olevan erityisen epäsuosittua kansan keskuudessa, rikkainta eliittiä lukuun ottamatta. Iso-Britannia on kuitenkin suosittu, ja vuonna 2022 Gabon liittyi Kansainyhteisöön ja monet koululaiset halusivat oppia englantia ranskan sijaan.[11]
30. elokuuta 2023 Bongo oli voittamassa kolmannen presidenttikauden. Gabonin päävaalilautakunta ilmoitti hänen saaneen 64,27 % äänistä. Lähimmän kilpailijan, Albert Ondo Ossan ilmoitettiin tulleen toiseksi 30,77 %:lla äänistä. Bongon ryhmittymä kielsi syytökset vaalivilpistä.[12]
Elokuun 2023 lopulla Gabonin tasavaltaiskaartin komentaja Brice Clotaire Oligui Nguema syrjäytti Bongon ja asetti tämän kotiarestiin.[13] Myöhemmin ilmoitettiin että Bongo oli siiretty eläkkeelle.[14]