Alumiinifluoridi

Tässä artikkelissa tutkimme Alumiinifluoridi:tä yksityiskohtaisesti ja käsittelemme sen tärkeimpiä ominaisuuksia, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Alumiinifluoridi on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Kautta historian Alumiinifluoridi:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut ja muovannut tärkeitä kulttuurin, politiikan, talouden ja jokapäiväisen elämän näkökohtia. Samoin sen läsnäolo on herättänyt kysymyksiä ja pohdiskeluja sen merkityksestä, vaikutuksista ja tulevaisuuden ennusteesta. Tämän artikkelin avulla ehdotamme kaikkien näiden näkökohtien analysointia kriittisellä ja rikastuttavalla tavalla tarjoamalla uusia näkökulmia ja edistäen Alumiinifluoridi:n tuntemusta ja ymmärtämistä.

Alumiinifluoridi
Tunnisteet
CAS-numero 7784-18-1
PubChem CID 2124 ja 10129892
Ominaisuudet
Molekyylikaava AlF3
Moolimassa 83,98 g/mol
Ulkomuoto Valkoisia kiteistä jauhetta[1]
Sulamispiste 1 291 °C [2] (sublimoitumislämpötila 1 272 °C)[3]
Tiheys 2,9 g/cm3[3]
Liukoisuus veteen 0,5 g/100ml (20 °C)[3]

Alumiinifluoridi (AlF3) on alumiinin ja fluorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Alumiinifluoridia käytetään pääasiassa alumiinimetallin valmistukseen.

Valmistus

Alumiinifluoridia valmistetaan pääasiallisesti käsittelemällä alumiinioksidia heksafluoripiihapolla. Menetelmä on kannattava, koska heksafluoripiihappoa syntyy edullisesti fosforihappotuotannon sivutuotteena.[4]

H2SiF6 + Al2O3 → 2 AlF3 + SiO2 + H2O

Alumiinifluoridia voidaan valmistaa myös johtamalla vetyfluoridikaasua kuuman, hehkuvan alumiinimetallin tai alumiinioksidin yli.[1][2]

2 Al + 6 HF → 2 AlF3 + 3 H2
Al2O3 + 6 HF → 2 AlF3 + 3 H2O

Käyttö

Alumiinifluoridia käytetään pääasiassa alumiinin elektrolyyttisessä valmistuksessa[1]. Yhdisteen lisääminen alentaa lämpötilaa, jossa reaktio tapahtuu ja parantaa sulan materiaalin sähkönjohtavuutta.[4]

Lisäksi alumiinifluoridia käytetään fluksina emalien ja lasin valmistuksessa, katalyyttinä orgaanisessa kemiassa, estämään käymistä ja poistamaan epäpuhtauksia vetyperoksidista.[4][1]

Myrkyllisyys

Alumiinifluoridi ei ole nieltynä pieninä määrinä myrkyllistä johtuen sen heikosta liukenevuudesta veteen.[4] Hengitettynä yhdiste aiheuttaa hengenahdistusta ja yskimistä. Silmiin tai iholle joutuessaan alumiinifluoridi aiheuttaa kipua ja punoitusta. Alumiinifluoridin on todettu voivan altistaa astman syntymiseen pitkäaikaisen altistuksen seurauksena.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 224. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1011. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 14.01.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Alumiinifluoridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu = 14.1.2010
  4. ↑ a b c d Aluminum Fluoride BookRags. Viitattu 14.1.2010. (englanniksi)