Alumiinifosfidi
Alumiinifosfidi:n nimi resonoi monien mielissä joko sen yhteiskunnallisen vaikutuksen, merkityksen nykymaailmassa tai yksinkertaisesti historiallisen perinnön vuoksi. Alumiinifosfidi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena vuosien ajan, ja sen vaikutus on ylittänyt rajat ja sukupolvet. Tässä artikkelissa tutkimme Alumiinifosfidi:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, mukaan lukien sen saavutukset, kiistat ja perintö, jonka se on jättänyt yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Alumiinifosfidi:n merkityksen ja sen roolin alalla, jolla se toimii. Se tarjoaa kattavan näkökulman, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa.
| Alumiinifosfidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 20859-73-8 |
| PubChem CID | 16126812 ja 30332 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | AlP |
| Moolimassa | 57,96 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kiteinen aine |
| Sulamispiste | 2 530 °C |
| Tiheys | 2,85 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Alumiinifosfidi on kemiallinen yhdiste; jonka kemiallinen kaava on AlP. Aine on itsessään väritöntä ja normaalioloissa kiinteää. Kauppatavarana se on yleensä harmahtavankellanvihreätä jauhetta, jonka väri johtuu siihen hydrolyysissä ja hapettumisessa joutuneista epäpuhtauksista. Alumiinifosfidi on laajavyövälinen puolijohde, jota käytetään myös torjunta-aineena.
Rakenne, muodostuminen ja ominaisuudet
Alumiinifosfidi kiteytyy sinkkivälkerakenteeksi, missä kaikki atomit ovat järjestyneet tetraedrimäisesti. Sen sukulaisaineet kuten galliumarsenidi kiteytyvät samalla tavalla.
Raaka-alumiinifosfidia voidaan valmistaa laboratoriossa kuumentamalla punaisen fosforin ja jauhemaisen alumiinin seosta.[1]
Alumiinifosfidi reagoi sekä veden että happojen kanssa vapauttaen fosfiinia (PH3).[2]
- AlP + 3 H2O → Al(OH)3 + PH3
- AlP + 3 H+ → Al3+ + PH3
Tuholaismyrkkynä
Alumiinifosfidia käytetään torjunta-aineena lähinnä jyrsijöitä kuten kaneja ja muita pienikokoisia nisäkkäitä kuten kontiaisia sekä hyönteisiä vastaan. Tavallinen käyttökohde on säilötty vilja. Tabletit tai pelletit tyypillisesti sisältävät myös ammoniakkia muodostavia kemikaaleja. Vapautuvan fosfiinikaasun syttymisen tai räjähtämisen riski saadaan näin pienemmäksi.
Jyrsijöitä torjuttaessa alumiinifosfidipellettejä sekoitetaan niiden ravintoon. Jyrsijöiden ruuansulatusjärjestelmän sisältämä happo reagoi fosfidin kanssa muodostaen myrkyllistä fosfiinikaasua. Samalla tavoin vaikuttavat sinkkifosfidi ja kalsiumfosfidi.
Ohjeiden vastaisesti käytettynä alumiinifosfidi on myös ihmiselle hengenvaarallinen[3].
Puolijohdesovelluksia
Teollisuudessa alumiinifosfidia käytetään puolijohteena, usein sekoitettuna muiden binääristen aineiden kanssa. Tällainen lejeerinki on esimerkiksi alumiinigalliumindiumfosfidi, jonka tavallinen käyttökohde ovat LED-valaisimet.[4]
Lähteet
- ↑ Wayne E. White, A. H. Bushey: Aluminum Phosphide. Inorganic Syntheses, 1953, 4. vsk, s. 23–25. doi:10.1002/9780470132357.ch7
- ↑ Holleman, A. F.; Wiberg, E. "Inorganic Chemistry" Academic Press: San Diego, 2001. ISBN 0-12-352651-5.
- ↑ Iltalehti: Tanskalaislapset kuolivat tuholaismyrkkyyn Saudi-Arabiassa
- ↑ D. E. C. Corbridge "Phosphorus: An Outline of its Chemistry, Biochemistry, and Technology" 5th Edition Elsevier: Amsterdam 1995. ISBN 0-444-89307-5.