Tämän päivän artikkelissa puhumme Amerikanhuuhkaja:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Amerikanhuuhkaja on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja teorioita sen tärkeydestä ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Amerikanhuuhkaja:tä perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää tätä ilmiötä paremmin. Tutkimme Amerikanhuuhkaja:n kaikkia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta. Liity tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Amerikanhuuhkaja:stä!
Amerikanhuuhkaja | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
Heimo: | Pöllöt Strigidae |
Suku: | Huuhkajat Bubo |
Laji: | virginianus |
Kaksiosainen nimi | |
Bubo virginianus |
|
![]() Amerikanhuuhkajan esiintymisalue |
|
Katso myös | |
|
Amerikanhuuhkaja (Bubo virginianus) on amerikkalainen suurikokoinen pöllö.
Linnun pituus on 46–63,5 cm, siipien kärkiväli 91–152 cm ja paino 900–1 800 g. Kooltaan amerikanhuuhkaja on selvästi huuhkajaa pienempi. Sen väritys vaihtelee punaruskeasta harmaaseen ja mustavalkoiseen. Sillä on keltaiset silmät oranssin naamakiehkuran keskellä ja pitkät korvatöyhdöt. Naaras on koirasta kookkaampi.
Amerikanhuuhkaja elää kaikissa kolmessa Uuden maailman maanosassa, pohjoisessa Alaskasta ja Kanadan keskiosista Yhdysvaltain kautta Keski-Amerikkaan ja monin paikoin Etelä-Amerikassa, kuten Andeilla, Amazonin altaan eteläpuolella ja aivan mantereen koillisella rannikkokaistaleella. Sen elinympäristön ala on noin 24 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on noin 5,3 miljoonaa yksilöä. Se on enimmäkseen paikkalintu, jonka pohjoisimmat kannat voivat muuttaa hieman etelämmäksi talveksi.
Lajille kelpaavat monenlaiset elinympäristöt tiheistä metsistä aavikoihin ja kaupunkien puistoihin.
Amerikanhuuhkaja ei rakenna varsinaista pesää, vaan pesii esimerkiksi muiden lintujen, kuten varislintujen, haukkojen tai haikaroiden vanhoihin pesii, rakennuksiin, kalliojyrkänteen ulkonemalle, puun onkaloon tai vanhaan oravanpesään. Naaras munii 2–4 munaa, joita se hautoo 26–35 päivää. Poikaset lähtevät pesästä 6–7 viikon ikäisinä ja oppivat lentämään 9–10 viikkoisina, jonka jälkeen emot ruokkivat niitä vielä joidenkin viikkojen ajan. Poikaset itsenäistyvät syksyllä ja lähtevät vaeltamaan jopa 250 kilometrin päähän. Laji on yksiavioinen ja sen reviirin koko on noin 2,5 neliökilometriä. Vankeudessa se on elänyt yli 30-vuotiaaksi, luonnossa vanhin yksilö on ollut 13-vuotias.
Amerikanhuuhkajan pääravintoa ovat kanit ja jänikset, mutta sen ruokavalioon kuuluvat myös jyrsijät ja muut nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat, kovakuoriaiset ynnä muut selkärangattomat ja tuoreet raadot.