Anabantoidei

Tässä artikkelissa käsitellään Anabantoidei:n kiehtovaa aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Anabantoidei on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, koska sen vaikutus on olennainen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Ajan myötä Anabantoidei:stä on kehittynyt enemmän tietoa, minkä ansiosta olemme ymmärtäneet sen tärkeyden ja seuraukset eri alueilla. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää tutkia tätä aihetta täysin ymmärtääkseen sen monimutkaisuutta ja sen mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaamme. Siksi tässä artikkelissa analysoidaan erilaisia ​​näkökulmia Anabantoidei:stä ja pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden.

Labyrinttikalat
Taistelukala (Betta splendens)
Taistelukala (Betta splendens)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Anabantiformes
Alalahko: Labyrinttikalat
Anabantoidei
Cuvier & Valenciennes, 1831
Heimot
Katso myös

  Anabantoidei Wikispeciesissä
  Anabantoidei Commonsissa

Labyrinttikalat (Anabantoidei) on toinen Anabantiformes-lahkon alalahkoista. Sen jäseniä tavataan Aasian ja Afrikan makeissa vesissä.[1] Monet lajit ovat suosittuja akvaariokaloja, ja guramia kasvatetaan myös ruoaksi.

Labyrinttikalat ovat saaneet nimensä labyrinttielimestä. Se on ylimääräinen hengityselin, jonka avulla aikuiset labyrinttikalat voivat ottaa happea myös ilmasta. Tämä on elintärkeä selviytymiskeino labyrinttikalojen kotiseudulla, jossa ne elävät vähähappisissa lammikoissa ja jopa riisipelloilla.[2]

Labyrinttikalat tunnetaan aktiivisesta lisääntymiskäyttäytymisestään. Jotkut lajit rakentavat kuplapesän, toiset pitävät hedelmöittynyttä mätiä suussaan kunnes poikaset kuoriutuvat. Monet lajit lisääntyvät myös kotiakvaariossa.[3] Tavallisimpia akvaarioissa pidettäviä labyrinttikalalajeja ovat taistelukala, hunajarihmakala, kääpiörihmakala, sinirihmakala, huulirihmakala, helmirihmakala ja vain suurissa akvaarioissa pidettävä 30 cm:n pituiseksi kasvava pusukala.

Lähteet

  1. Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 390–391. (Fifth edition) Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 10.6.2020. (englanniksi)
  2. Tervetuloa akvaarioon. Särkänniemen elämyspuiston esite, 2013.
  3. Harrastajan sivu