Tässä artikkelissa perehdymme Angara:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, alkuperää ja mahdollisia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Angara on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, mikä on herättänyt uteliaisuutta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen erilaisia ilmenemismuotoja eri kulttuureissa ja sen vaikutuksia henkilökohtaisella ja kollektiivisella tasolla. Valmistaudu lähtemään löytö- ja pohdiskelumatkalle Angara:n ympärillä toivossasi laajentavan ymmärrystäsi ja tietoasi tästä jännittävästä aiheesta.
Angara Ангара́ |
|
---|---|
![]() Angarajoki virtaa Irkutskin läpi. |
|
Alkulähde | Baikaljärvi |
Laskupaikka | Jenisei (Strelkan kohdalla) |
Maat | Venäjä |
Pituus | 1 779[1] km |
Alkulähteen korkeus | 455 m |
Virtaama | 5 100[2] m³/s |
Valuma-alue | 1 039 000[1] km² |
![]() |
Angara (ven. Ангара́) on 1 779 kilometriä pitkä Jenisein sivujoki Siperiassa, Irkutskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä. Angara on Baikaljärven laskujoki. Se virtaa järven lounaisosasta luoteeseen läpi Irkutskin, Angarskin, Bratskin ja Ust-Ilimskin kaupunkien, kääntyy sitten länteen ja laskee Jeniseihin Strelkan kylän lähellä. Suurimmat sivujoet ovat Oka ja Ilim. Joen alajuoksua Ilimin yhtymäkohdan alapuolella on kutsuttu myös nimellä Ylä-Tunguska.[2]
Angara on purjehduskelpoinen Irkutskin ja Bratskin välillä. Bratskissa sijaitsee suuri pato ja yksi maailman suurimmista vesivoimaloista, Irkutskenergo, (noin 4 500 megawattia). Myös Ust-Ilimskissa ja Irkutskissa (660 megawattia) on merkittävät vesivoimalat. Vuosina 1950–1959 rakennetun Irkutskin padon yläpuolella joen yläjuoksu noin 50 kilometrin matkalta on padottu Baikaljärven tasoon Irkutskin patoaltaaksi.