Jenisei

Tässä artikkelissa tutkimme Jenisei-aihetta perusteellisesti, jotta voimme tarjota laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä asiasta. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme lukijalle täydellisen käsityksen Jenisei:stä. Kautta tekstin käsitellään erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin kokonaisvaltaisen ja selventävän näkemyksen tarjoamiseksi.

Jenisei
Jenisein vesistöalue
Jenisein vesistöalue
Alkulähde Sajanvuoret
Laskupaikka Karanmeri
Maat  Venäjä,  Mongolia
Pituus (Bolšoi ja Malyi Jenisein yhtymäkohdasta) 3 487[1][2][3]
(Malyi Jenisein alusta) 4 102[1][2] km
Virtaama 19 800[1] m³/s
Valuma-alue 2 580 000[1] km²

Jenisei (ven. Енисе́й, tuvaksi Ulug-Khem) on suurjoki Siperiassa Venäjällä ja Mongoliassa. Joki on keskivirtaamaltaan suurin Jäämereen laskevista vesistöistä. Se on myös yksi maailman pisimmistä joista. Jenisein vesistö on valuma-alueeltaan Obin vesistön jälkeen Venäjän toiseksi suurin ja koko maailmassa seitsemänneksi suurin.[2]

Joen vuotuinen keskivirtaama on 19 800 m3/s.[1] Jenisei on jäässä yli puolet vuodesta; kuukausivirtaama on alimmillaan kevättalvella. Kevättulva ajoittuu touko-heinäkuulle.[4]

Joen kulku ja pituus

Jenisein suurempi alkujoki Bolšoi Jenisei (eli Bi-Hem) saa alkunsa Sajanvuorilta Venäjän ja Mongolian rajamailta Baikaljärven länsipuolelta. Kyzylin kaupungin luona siihen liittyy toinen alkujoki tai sivuhaara Malyi Jenisei (Ka-Hem). Tästä eteenpäin joki kantaa nimeä Jenisei.[5][6] Jenisei laskee Karanmereen 3 487 kilometriä myöhemmin.[3]

Jos joen pituus lasketaan alkujoki Malyi Jenisein alusta, Jenisein pituus on 4 102 kilometriä.[1][2] Yläjuoksulta suuaukolle laskien suurin joen pituus on jopa 5 539 kilometriä, mikä on pisin Venäjän läpi virtaavista joista. Tämä muodostuu reittiä Selengan sivujoen Iderin latvoilta Selengan, Baikaljärven ja sen laskujoen Angaran kautta.

Sivujoet

Merkittävimmät sivujoet ovat Angara (Ylä-Tunguska), Kivinen-Tunguska ja Ala-Tunguska.

Jokiliikenne

Jenisein jokiliikennettä

Joella on säännöllistä laivaliikennettä yläjuoksun Sajanogorskiin saakka, valtamerialuksilla päästään alajuoksun Igarkaan asti.[1]

Suurimmat kaupungit

Suurimpia Jenisein pääuoman varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Kyzyl, Abakan ja Krasnojarsk. Sivu-uomien varrella sijaitsevat muun muassa Ulan Ude, Irkutsk, Angarsk, Bratsk, Ust-Ilimsk ja Kansk.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Jenisei (Venäläisen BES-verkkotietosanakirjan artikkeli Jenisei-joesta) Bolšoi Entsikolpeditšeski slovar. 2000. Viitattu 6.7.2012. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d Jenisei (Neuvostoliiton aikaisen BSE-verkkotietosanakirjan artikkeli Jenisei-joesta) Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969-1978. Viitattu 5.7.2012. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Reka Ket (Venäjän kattavan vesistötietokannan tietoja Jenisei-joesta) textual.ru. Viitattu 6.7.2012. (venäjäksi)
  4. ↑ Yenisei (R-ArcticNETin Jenisein vesistön hydrologisten mittauspisteiden dynaaminen kartta) R-ArcticNET, r-arcticnet.sr.unh.edu. Viitattu 6.7.2012. (englanniksi)
  5. ↑ a b National Atlas Rossii v tšetyreh tomah. Tom 1. Obštšaja harakteristika territorii. DVD, OOO MediaHauz, Moskva, 2006.
  6. ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla