Anianpelto

Anianpelto:n artikkelissa käsittelemme erittäin relevanttia ja ajankohtaista aihetta, joka vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Anianpelto on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta muun muassa vaikutuksensa yhteiskuntaan sekä sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää syvällisesti Anianpelto:n tärkeyttä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​tapaustutkimuksia, tutkimuksia ja trendejä liittyen Anianpelto:een tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Epäilemättä Anianpelto on kysymys, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun eri lähestymistavoista, ja tämän artikkelin tarkoituksena on olla perustavanlaatuinen opas sen ymmärtämiseen kokonaisuudessaan.

Anianpelto

Anianpelto

Koordinaatit: 61°10′12″N, 025°34′01″E

Valtio Suomi
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Päijät-Häme
Kunta Asikkala
Taajama Vääksy
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Anianpelto on kylä, asuinalue ja liikekeskus Asikkalan Vääksyn taajaman itäosassa. Etäisyyttä Vääksyn kanavalle on pari kilometriä. Valtatie 24:n ja seututie 313:n välillä on Anianpellossa kulkuyhteys Rantakulmantien liittymän kautta.

Vuonna 1727 Anianpellon kylä sai markkinaoikeudet. Paikkakunta kehittyikin 1700-luvun alkupuolella merkittäväksi markkinapaikaksi, josta suunniteltiin kauppalaa. Asia oli esillä Ruotsin valtiopäivillä 1740–1741, mutta asia jäi lepäämään. Anianpeltoa oli anottu Hollolan Lahden kylän korvaavaksi markkinapaikaksi jo vuonna 1693, ja hanke toteutui 1727. Kustaa III:n käydessä Anianpellossa vuonna 1775 hän määräsi, että paikalle olisi perustettava kauppala ja että rikosseuraamuksen toteuttamiseen käytetyt raippamännyt oli suojeltava. Myös Pulkkilanharjulle olisi perustettava kaupunki. Anianpelto ja Pulkkilanharju saivat kuitenkin kilpailijoita, kun Tampere perustettiin ja Vääksyn kanava avattiin. Lahden kauppala alkoi muodostua puukuljetuksin Päijännettä pitkin Vesijärvelle.[1]

Riihimäki–Pietari-radan linjaaminen Vesijärven eteläpuolelta vuonna 1867 kohdisti kasvumahdollisuudet Hollolan Lahden kylälle, josta tuli kaupunki 1905.

Museovirasto on listannut Anianpellon markkinapaikan ja mökkiasutuksen merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Markkinapaikan merkkinä kohoava vanha männikkö, joka on omistettu Kustaa II Aadolfille, on rauhoitettu. Anianpellon työväenyhdistyksen talo on rakennettu 1900-luvun alussa.

Kiinteät muinaisjäännökset

  • Anianpellon markkinapaikka[2]
  • Myötämäen kivikautinen asuinpaikka[3]

Aleksis Kivi kuvasi Anianpellon markkinapaikkaa 1866: Ihanasti korvissani aina nimi Anjanpelto soi: Sydämeni riutumaan sä saatat, Anjanpelto kaukana, hän muisteli. Anianpellosta on viisukin: Anjanpellon markkinoilla oltta, viinaa juotiin. Mustan härjän hinnalla nuot kihlakalut tuotiin.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258–259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  2. ↑ Anianpelto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.. Viitattu 12.2.2015
  3. ↑ Myötämäki, Anianpelto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.. Viitattu 12.2.2015
  4. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9

Aiheesta muualla

Asikkala
Kylät ja kyläkokonaisuudet
Järvet
Luonnonsuojelualueet
Rakennukset ja rakennelmat