Anisoli
Nykyään Anisoli on kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Anisoli on kiinnittänyt eri ikäisten, sukupuolten ja kansallisuuksien yksilöiden huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin tai mistä tahansa muusta syystä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Anisoli:n tärkeyttä ja keskustelemme sen merkityksestä tänään. Sen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin sen rooliin globaalissa taloudessa, tutkimme kaikkia Anisoli:een liittyviä näkökohtia tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Anisoli:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki sen merkityksen takana!
| Anisoli | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Metoksibentseeni |
| CAS-numero | 100-66-3 |
| PubChem CID | 7519 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C7H8O |
| Moolimassa | 108.14 g/mol g/mol |
| Ulkomuoto | Neste |
| Sulamispiste | - 37 °C (236 K) |
| Kiehumispiste | 155 °C (428 K) |
| Tiheys | 0,99 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 1,71 g/l (20 °C)[1] |
Anisoli on orgaaninen yhdiste (eetteri), joka on syttyvää, huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä - keltaista nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C7H8O ja rakennekaava on C6H5OCH3. Anisolistä käytetään myös nimityksiä fenyylimetyylieetteri ja metoksibentseeni.
Anisolin moolimassa on 108,14 g/mol, sulamispiste - 37 °C, kiehumispiste 155 °C, tiheys 0,99 g/cm3, leimahduspiste 52 °C (o.c.), itsesyttymislämpötila 475 °C ja CAS-numero 100-66-3. Anisolin liukoisuus veteen on huono. Synteettisen anetolin (C10H12O) valmistukseen käytetään anisolia. Yhdiste esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Anisoli soveltuu hyvin apuaineeksi analysoitaessa ilmanpainefotoionisaatio-massaspektrometrialla vaikeasti ionisoituvia poolittomia yhdisteitä.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
Lyhytaikainen altistuminen anisolille voi ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Aineen joutumisen keuhkoihin voi aiheuttaa kemiallisen keuhkotulehduksen vaaran. Pitkäaikainen tai toistuva altistuminen aineelle voi kuivattaa ihoa.
Lähteet
- ↑ Anisole:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Anisolin kansainvälinen kemikaalikortti
- Tiivistelmä Tiina Kauppilan väitöskirjasta, 2004: Atmospheric pressure photoionization-mass spectrometry
- PubChem: Anisole (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Anisole (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Methoxybenzene (englanniksi)
- KEGG: Anisole (englanniksi)
- Pherobase: Floral Compound - anisole (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - anisole (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Anisole (englanniksi)