Anki Lindqvist

Nykyään Anki Lindqvist on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Anki Lindqvist on ollut pitkään tutkimuksen ja analyysin kohteena, mutta ajan myötä se on saanut entistä enemmän merkitystä. Tämä aihe on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten huomion, jotka ovat omistautuneet sen eri näkökohtien tutkimiseen ja syventämiseen. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, politiikkaan, kulttuuriin tai teknologiaan, Anki Lindqvist:stä on tullut tänään väistämätön vertailukohta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Anki Lindqvist:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme.

Anki Lindqvist
Anki Lindqvist noin 1975
Anki Lindqvist noin 1975
Henkilötiedot
Syntynyt27. syyskuuta 1945
Helsinki
Kuollut15. marraskuuta 2007 (62 vuotta)
Muonio
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Anki
Laulukielet suomi, ruotsi, englanti[1]
Tyylilajit folk, blues, jazz, country, pop[1]
Yhtyeet Cumulus
Anki, Bosse ja Robert

Agneta Elisabeth (Anki) Lindqvist (27. syyskuuta 1945 Helsinki – 15. marraskuuta 2007 Muonio) oli suomalainen muusikko sekä tv-ohjaaja ja -tuottaja. Hänen yhtyeitään olivat muun muassa Cumulus ja Anki, Bosse ja Robert -trio. Hän julkaisi myös useita soololevyjä.[2]

Ura

Anki sijoittui toiseksi Nuorten tanssihetki -laulukilpailussa 16-vuotiaana ja ensimmäinen single Neiti yksinäinen / Olkoon niin ilmestyi vuonna 1962. 1960-luvulla syntyivät myös muun muassa hitit Ne kesäyöt, Sunny, Vanhan korpin varjo, Niin aikaisin ja Jos nyt menet pois. Ankin keskeisintä tuotantoa olivat laulelmat ja folk-musiikki. Anki esiintyi folk-henkisen Anki, Bosse ja Robert -trion kanssa vuosina 1964–1968. Triolta ilmestyi Anki Bosse & Robert -niminen ensialbumi vuonna 1964. Anki oli myös ahkerasti mukana kesäkiertueilla: muun muassa Danny-show’ssa 1966, omassa kesäshow’ssaan 1968 (taustabändinä Silvery) ja Kirkan ja Eero Raittisen kanssa 1969. Vuonna 1969 hän vieraili Svenska teaternin Hair-musikaalissa. Anki oli myös mukana Syksyn Sävel -kilpailussa (1968) ja Euroviisukarsinnoissa (1968).

1970-luvulla Anki teki muutaman soololevyn, mutta esiintyi ja levytti enemmän Cumulus-yhtyeessä. Cumulus osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun vuosina 1971–1973, 1976–1977 ja 1981 ja Anki lisäksi soololaulajana 1972 ja 1974. Cumuluksen suurimmat hitit ovat vuonna 1977 levytetyt ”Marseillen poika” ja ”Höstvisa” / ”Syyslaulu”, jonka ruotsinkielinen versio myi Ruotsissa yli 70 000 kappaletta.

Anki sävelsi ja sanoitti runsaasti tuotantoaan. Hän levytti ja esiintyi 2000-luvulle saakka, mutta päätyökseen hän toimi vuodesta 1980 lähtien viihdeosaston ohjaajana ja tuottajana YLE FST:ssä,[2] jossa hän oli aloittanut freelancerina jo 1969, valmistuttuaan Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osastolta.

Viimeinen levytys, EP-levy Linnut / Fåglarna on vuodelta 2003. Yhteensä Ankilta ilmestyi 15 soololevyä, 16 levyä Cumulus-yhtyeen kanssa ja neljä levyä Anki, Bosse & Robert -trion kanssa. Hän sävelsi äitinsä, kirjailija Marita Lindquistin tekstejä.[3]

Yksityiselämä

Vuonna 1976 Anki meni naimisiin Cumulus-yhtyeen kitaristin Cay Karlssonin kanssa seitsemän vuoden seurustelun jälkeen. Häät vietettiin M/S Natalia -risteilyaluksella.[4] Lastenkirjailija Marita Lindquist, Ankin äiti, on kuvannut häitä kirjassaan Santun ja Ellinooran seikkailukesä (1979).[5] Anki Lindqvistin toinen aviopuoliso oli Rauno Laiho, joka toimi kuvaajana muun muassa Yle TV1:ssä. Laiho on kuvannut kaikki Ankin FST:ssä tekemät ohjelmat. [6]

Diskografia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Anki Lindqvist 1945 - 2007 Yle Uutiset. 15.11.2007. Yleisradio. Viitattu 16.8.2018.
  2. ↑ a b Anki Lindqvist kuollut Web Archive 2016 (Iltalehti 2007). 15.11.2007. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 18.10.2018.
  3. ↑ Lindquist, Anki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  4. ↑ m/s Natalia 50 vuotta - Ankin ja Cayn hääristeily www.natalia.fi. Arkistoitu 8.7.2019. Viitattu 8.7.2019.
  5. ↑ Santun ja Ellinooran seikkilukesä www.kirjasampo.fi. Viitattu 9.7.2019.
  6. ↑ Anki aistii tunturin kuin meren 7.2.2006. Kaleva. Arkistoitu 14.7.2018. Viitattu 2.8.2018.

Aiheesta muualla