Nykyään 2007 on aihe, joka on saanut merkitystä eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja talouteen 2007:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Sen vaikutukset vaihtelevat arkipäiväisistä suuriin kysymyksiin, mikä herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa yleensä. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia 2007:een liittyviä näkökohtia saadaksemme kattavan ja päivitetyn näkemyksen sen merkityksestä nykyään.
1. tammikuuta – Perulainen uutiskuvaaja Jaime Rázuri siepattiin Gazassa. Hänet vapautettiin seitsemän päivän kuluttua.[2]
1. tammikuuta – Radio KLF lopetti toimintansa radioasemana, se jäi nettiradioksi.
1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti teatteriohjaaja Kaisa Korhosen taiteilijaprofessoriksi
2. tammikuuta – Chilen I Región de Tarapacásta erotettiin Arican ja Parinacotan maakunnat, joista muodostettiin uusi kaksi maakuntaa ja neljä kuntaa käsittävä XV Región de Arica y Parinacota pääkaupunkinaan Arica. I Región de Tarapacán Iquiquen maakunnasta erotettiin Tamarugalin maakunta pääkaupunkinaan Pozo Almonte.
4. tammikuuta – Yhdysvaltain 110. kongressi kokoontui. Edustajat valittiin 7. marraskuuta 2006 vaaleissa. Demokraatit hallitsivat molempia kamareita ensimmäisen kerran sitten 103. kongressin 1993–1995. Voimasuhteet olivat edustajainhuoneessa 233–202 ja senaatissa 49–49 ja kaksi sitoutumatonta, jotka liittyivät demokraattien puolelle. Demokraatit Nancy Pelosi valittiin puhemieheksi ja Harry Reid senaatin johtoon.
4. tammikuuta – Israelin joukot hyökkäsivät puskutraktorein ja panssariajoneuvoin taisteluhelikopterien tukemana Ramallahiin Länsirannalle. Neljä palestiinalaista ammuttiin ja 20 haavoittui. Operaatio oli ensimmäinen länsirannalle sitten viime toukokuun.[3] Hyökkäys tapahtui vain tunteja ennen kuin Ehud Olmert ja Egyptin Hosni Mubarak tapasivat Sharm el-Sheikhissa neuvotellakseen rauhanneuvottelujen jatkamisesta.[4]
8. tammikuuta – Yhdysvallat teki kaksi ilmaiskua Etelä-SomaliaanAC 130 -konein terroristijahdissa. Eräiden silminnäkijöiden mukaan iskuja tehtiin kolmena päivänä, minkä Yhdysvallat ja Somalian hallitus kiistivät.[5][6]
9. tammikuuta – Applen toimitusjohtaja Steve Jobs julkisti ensimmäisen sukupolven Iphone -älypuhelimen. Se tuli myyntiin Yhdysvalloissa 29. kesäkuuta 2007 ja Suomessa 11. heinäkuuta 2008.[7]
10. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush myönsi puheessaan tehneensä virheitä Irakissa ja ilmoitti lähettävänsä maahan 20 000 lisää joukkoja.[9]
11. tammikuuta – Bangladesh julistettiin poikkeustilaan lähestyvien parlamenttivaalien aiheuttamien levottomuuksien vuoksi, joissa yli 40 ihmistä sai surmansa. Vain puolet maan puolueista ilmoitti ottavansa osaa 22. päivän vaaleihin, joiden tuloksen oppositio syytti hallituksen väärentävän. Bangladeshin 60 suurimpaan kaupunkiin määrättiin ulkonaliikkumiskielto yöajaksi. Virkaa tekevä presidentti Iajuddin Ahmed erosi hallituksen johdosta ja ilmoitti muodostavansa uuden, jonka on tarkoitus järjestää vaalit.[11][12]
12. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystöä Ateenassa ammuttiin raketilla kello 5.58. Ryhmä nimeltä ”vallankumouksellinen taistelu” otti vastuun iskusta.[13]
13. tammikuuta – Kreikkalainen rahtialus Server katkesi kahtia Norjan rannikolla ja siitä pääsi 200 tonnia öljyä.
14. tammikuuta – Per-hirmumyrsky iski Ruotsiin. Maan liikenne pysähtyi, kolme ihmistä kuoli kaatuneiden puiden alle ja 262 000 jäi ilman sähköjä.[14]
31. tammikuuta – Venezuelan parlamentti antoi presidentti Hugo Chávezille oikeuden hallita maata asetuksilla 18 kuukauden ajan talouden avainalojen kansallistamiseksi.
31. tammikuuta – Kansanedustaja Tony Halmeelle myönnettiin työkyvyttömyyseläke maaliskuun alusta lukien. Halmeen saaman eläkkeen suuri määrä herätti närkästystä, koska hän oli istunut eduskunnassa vain yhden kauden ja työskennellyt senkin aikana normaalisti vain ajoittain.
12. helmikuuta – Stuttgartilainen tuomioistuin päätti päästää terrorijärjestö Punaisen armeijakunnan (RAF) johtajiin 1970-luvulla kuuluneen Brigitte Mohnhauptin ehdonalaiseen vapauteen 24 vankeusvuoden jälkeen. Mohnhauptin vapautus herätti ristiriitaisia tunteita Saksassa, koska hän ei ollut osoittanut minkäänlaista katumusta eikä avustanut RAF:n tekemien rikosten selvittämistä. Mohnhaupt oli osallistunut mm. Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtajan Hanns Martin Schleyerin kaappaukseen ja murhaan syksyllä 1977.
25. helmikuuta – Sipoon kunnan asukkaat tyrmäsivät ylivoimaisella ääntenenemmistöllä kunnan lounaisosan liittämisen Helsinkiin. Helsinki vaati Sipoosta itselleen 7,3 neliökilometrin aluetta, jolla asui lähes 20 prosenttia kunnan asukkaista. Sipoolaiset pitivät myös sisäministeriön asettaman selvitysmiehen Pekka Myllyniemen asennetta Helsinki-myönteisenä.
4. maaliskuuta – Viron parlamenttivaalit. Pääministeri Andrus AnsipinReformipuolue sai 27,8 % äänistä, sen hallituskumppani Keskustapuolue 26,1 % ja opposition Isänmaan ja Res Publican liitto 17,9 % äänistä[17][18][19] Sosiaalidemokraatit saivat 10,6 % äänistä ja ensimmäistä kertaa mukana olleet Vihreät 7,1 % ja kuusi paikkaa. Vaaleissa käytettiin ensimmäisinä valtakunnallisina vaaleina sähköistä äänestystä Internetin kautta. Hallitusta lähdettiin kokoamaan Reformipuolueen, IRP-liiton ja Sosiaalidemokraattien kesken Ansip pääministerinä.[20]
23. maaliskuuta – Iranin vallankumouskaarti vangitsi 15 brittiläistä merisotilasta, joiden se väitti olleen Iranin aluevesillä. Heidät luovutettiin 4. huhtikuuta.
27. huhtikuuta – Turkin presidentinvaaleissa järjestettiin ensimmäinen kierros, jonka korkein oikeus myöhemmin tuomitsi perustuslain vastaiseksi. Maassa päätettiin järjestää uudet vaalit.
27. huhtikuuta – Pronssisoturi-muistomerkki siirrettiin aamuyöllä pois Tallinnan Tõnismäeltä. Siirto aiheutti mellakoita Virossa ja Viron ja Venäjän välirikon.
8. toukokuuta – Runoilija ja kääntäjä Matti Rossi sai kirjallisuuden valtionpalkinnon. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz paheksui jyrkin sanoin Rossin palkitsemista viitaten tämän toimintaan 1970-luvulla. Taustalla oli Rossin ilmianto Suomessa tuolloin vierailleen unkarilaisen kirjailijan Dénes KissinNeuvostoliittoa arvostelleen lausunnon johdosta. Palkinnon myöntänyt kulttuuriministeriStefan Wallin ei ollut tiennyt Rossin menneisyydestä.
12. toukokuuta – Islannin alltingin vaalit. Geir Haarde jatkoi pääministerinä Itsenäisyyspuolueen ja sosiaalidemokraattisen Allianssin hallituksen johdossa.
24. toukokuuta – Irlannin vaalit. Päähallituspuolue Fianna Fáil sai 78/166 paikkaa, ja pääministeri Bertie Ahern siten jo kolmannen kauden. Hallituskumppani Edistykselliset demokraatit sai kuitenkin vain kaksi paikkaa.[22]
24. toukokuuta – Nightwish-yhtye paljasti valinneensa uudeksi laulusolistikseen ruotsalaisen Anette Olzonin. Edellinen laulaja Tarja Turunen oli erotettu lokakuussa 2005.
1. kesäkuuta – Suomen tupakkalaki kiristyi. Tupakointi kiellettiin ravintoloissa, kahviloissa ja muissa ravitsemusliikkeissä. Sisätiloissa tupakointi oli sallittua vain erityisissä ilmastoiduissa tupakointitiloissa. Sosiaali- ja terveysministeriönTNS Gallupilla teettämän mielipidemittauksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista kannatti lain tiukentamista.
2. kesäkuuta – Askaisissa avattiin Mannerheim-ristin ritareille omistettu Ritaripuisto, jossa on jokaiselle ritarille nimetty oma kivi. Mannerheim-ristejä oli myönnetty jatkosodan aikana 191 sotilaalle, joista kuusi oli saanut sen kahdesti.
10. kesäkuuta – Ranskan parlamenttivaalien ensimmäinen kierros tiesi vahvaa tukea presidentti Sarkozyn UMP-puolueelle. Ensimmäisellä kierroksella suoraan parlamenttiin vaalipiirissään yli 50 %:n kannatuksella valituista 110 edustajasta sata tuli UMP:stä.[25]
14. kesäkuuta – Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen erosi tehtävästään.
15. kesäkuuta – Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi heinäkuun alusta alkaen. Jonkka oli hoitanut oikeuskanslerin tehtäviä jo tammikuusta lähtien, jolloin hänen edeltäjänsä Paavo Nikula oli jäänyt sairauslomalle.
20. kesäkuuta – Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Eeva Kuuskoski erotettiin tehtävistään. Korkein oikeus ei ollut ottanut käsiteltäväkseen Kuuskosken valitusta hovioikeuden tammikuussa langettamasta pahoinpitelytuomiosta.
28. kesäkuuta – Suomen hallitus päätti noin 30 neliökilometrin alueen pakkoliittämisestä Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin. Monet katsoivat kyseessä olevan ennakkotapauksen, jota voitaisiin jatkossa soveltaa myös muiden voimakkaasti kasvavien kaupunkien suhteen.
30. kesäkuuta – Poliisimies sai surmansa tiesululla Kälviällä jäätyään rattijuopon ylijamaksi levittäessään tielle piikkimattoa takaa-ajetun auton pysäyttämiseksi. Takaa-ajo alkoi Kalajoelta, kun epäilyttävästi liikkunut auto ei totellut poliisin näyttämiä pysäytysmerkkejä, vaan lähti pakenemaan Valtatie 8 pitkin etelän suuntaan. Pakoautoa kuljettanut rattijuoppo oli yli kolmen promillen humalassa. Uhri oli kruunupyyläinen vanhempi konstaapeli Gudmund Lindström.
3. heinäkuuta – Pakistanin Islamabadissa alkoi niin sanotun Punaisen moskeijan piiritys hallituksen joukkojen ja moskeijan radikaaliopiskelijoiden välisen aseellisen yhteenoton jälkeen. Moskeija vallattiin rynnäköllä 10. heinäkuuta, jolloin yhteenotossa kuoli jopa satoja.
22. heinäkuuta – Turkissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit presidentinvalintakriisin jälkeen. Valtaa jo aiemmin pitänyt AKP vahvisti asemiaan ja sai 550-jäseniseen parlamenttiin 341 edustajaa, vasemmistolainen CHP 99 ja nationalistinen MHP 70 edustajaa. Parlamenttiin nousi lisäksi 26 riippumatonta, joista 21 kurdien DTP-puolueen jäseniä.[28][29]
31. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti yksimielisesti lähettää enimmäismäärältään 26 000 sotilaan rauhanturvajoukot Darfurin alueelle Sudaniin. Operaatiota kuvattiin YK:n rauhanturvatoiminnan historian suurimmaksi ja kalleimmaksi. Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti 14. elokuuta Suomen jättäytyvän operaation ulkopuolelle.
8. elokuuta – Tampereen poliisi pidätti nokialaisen sairaanhoitajan epäiltynä kahden kehitysvammaisen henkilön murhasta Ylöjärvellä sijaitsevassa Ylisen kuntoutuskeskuksessa ja kahdesta murhayrityksestä. Murhat ja niiden yritykset oli tehty insuliinilla. Viikkoa myöhemmin tutkimukset laajennettiin koskemaan myös yhtätoista sairaanhoitajan edellisessä työpaikassa, Nokian terveyskeskuksessa, sattunutta kuolemantapausta. Samaan aikaan paljastui vastaavanlainen henkirikos Lehtimäen opistossaEtelä-Pohjanmaalla.
19. elokuuta– Örebrossa Ruotsissa ilmestyvä Nerikes Allehanda -lehti julkaisi Lars Vilksin pilapiirroksen, jossa profeetta Muhammedille oli piirretty koiran pää. Piirros herätti suurta suuttumusta eri puolilla islamilaista maailmaa ja myös ruotsalaiset muslimit vaativat Vilksiltä anteeksipyyntöä.
25. elokuuta – Kreikan hallitus julisti koko maan hätätilaan lähes koko kesän ajan riehuneiden maastopalojen vuoksi. Paloissa oli kuollut kymmeniä ihmisiä ja tuhannet olivat menettäneet kotinsa. Ainakin osaa paloista epäiltiin tahallaan sytytetyiksi.
27. elokuuta – Venäjällä pidätettiin kymmenen henkilöä epäiltyinä osallisuudesta toimittaja Anna Politkovskajan lokakuussa 2006 tehtyyn murhaan. Pidätettyjen joukossa oli yksi turvallisuuspalvelu FSB:n upseeri, yksi virassa ollut ja kolme entistä poliisia. Jutun tutkijoiden mukaan murha oli ollut tilaustyötä ja sen toimeksiantaja oleskeli ulkomailla.
2. syyskuuta – Guatemalassa pidettiin presidentin-, parlamentti- ja pormestarien vaalit. Presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle pääsivät vasemmistolainen Álvaro Colom ja oikeistolainen kenraali Otto Pérez Molin. Colom valittiin toiselle kierroksella maan presidentiksi.
2. syyskuuta – Tero Pitkämäki voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden Osakassa Japanissa tuloksella 90,33.
6. syyskuuta – Puolustusministeri Jyri Häkämies nostatti kohun Yhdysvaltain vierailunsa aikana pitämällään Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsitelleellä puheellaan, jossa hän sanoi Suomen tärkeimmän turvallisuushaasteen olevan ”Venäjä, Venäjä ja Venäjä”. Presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen sanoutuivat irti Häkämiehen puheesta. Venäläinen Rossijskaja Gazeta -lehti piti Häkämiehen puhetta ”kummallisena”, mutta Venäjän poliittinen johto ei kommentoinut sitä.
12. syyskuuta – Japanin pääministeri Shinzō Abe ilmoitti erostaan vain vuoden pituisen pääministerikauden jälkeen. Hän joutui seuraavana päivänä sairaalaan stressin vuoksi.
12. syyskuuta – Venäjän Mihail Fradkov pääministeri erosi hallituksineen valmistauduttaessa loppuvuoden duuman vaaleihin. Villien spekulaatioiden jälkeen presidentti Putin nimitti uudeksi pääministeriksi Viktor Zubkovin.
12. syyskuuta – Suomen lentopallomaajoukkue teki suomalaista palloiluhistoriaa etenemällä EM-kilpailuissa välieriin.
13. syyskuuta – Brittiläinen Northern Rock -pankki joutui anomaan lisärahoitusta Bank of Englandilta rahoitusvaikeuksiensa ja talletuspaon vuoksi. Huhut pankin vaikeuksista ja sen webbisivujen kaatuminen saivat tallettajat jonottamaan konttorien ulkopuolella saadakseen nostettu rahansa. Pankin talousvaikeudet olivat heijastumaa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta. Britannian hallitus myöntyi viimein takaamaan pankkiin talletetut varat.[31]
14. syyskuuta – suomalainen yhtye HIM julkaisi uuden albumin nimeltä Venus Doom
15. syyskuuta – Terroriverkosto al-Qaida tarjosi verkkosivuillaan 100 000 dollarin palkkiota ruotsalaisen pilapiirtäjän Lars Vilksin tappamisesta. Pohjoismaiden muslimit sanoutuivat irti tappomääräyksestä.
26. syyskuuta – Microsoftin ja Bungie Studiosin Halo 3 -konsolipeli Xbox 360:lle julkaistiin. Se teki historiaa, kun sitä myytiin ensimmäisen vuorokauden aikana 170 miljoonalla dollarilla.
4. lokakuuta – Etelä-Korean presidentti Roh Moo-hyun ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Il ilmoittivat Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa pitämänsä kolmipäiväisen neuvottelun päätteeksi pyrkivänsä lopettamaan maidensa välisen sotatilan ja solmimaan virallisen rauhansopimuksen.
25. lokakuuta– Tšadin poliisi otti maan pääkaupungin N'Djamenan lentokentällä kiinni kuusi ranskalaisen Zoen arkki -avustusjärjestön työntekijää, jotka aikoivat viedä Ranskaan 103 orvoiksi ilmoittamaansa pikkulasta ”humanitaarisena pelastusoperaationa”. Työntekijät tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön, mutta heidät siirrettiin ranskalaisiin vankiloihin presidentti Nicolas Sarkozyn vetoomuksen jälkeen. Myöhemmin ilmeni, etteivät lapset olleet orpoja, vaan heidät oli käytännössä ryöstetty vanhemmiltaan. Tapauksen pelättiin vahingoittaneen eurooppalaisten vapaaehtoisjärjestöjen mainetta afrikkalaisten silmissä.
26. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi perintöveron uudistuksen, jolla verotettavan perinnön arvon alaraja nostettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon. Samalla perintövero erotettiin lahjaverosta, jota ei kevennetty vastaavalla tavalla. Uudistus tuli voimaan vuoden 2008 alussa.
29. lokakuuta – Dai Hong Danin kaappaus: somalialaiset merirosvot hyökkäsivät Somalian edustalla MV Dai Hong Dan -nimiseen pohjoiskorealaiseen rahtialukseen ja saivat sen noin vuorokaudeksi hallintaansa.
7. marraskuuta – Presidentti Mihail Saakašvili julisti Georgiaan kahden viikon poikkeustilan opposition voimakkaiden mielenosoitusten vuoksi. Saakašvili syytti Venäjää mielenosoitusten tukemisesta ja kutsui Georgian Moskovan-suurlähettilään kotiin.
8. marraskuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Suomen valtion maksamaan suurlähettiläs Alpo Rusille 70 000 euron korvaukset aiheettomaksi osoittautuneen vakoiluepäilyn aiheuttamista ansionmenetyksistä ja henkisistä kärsimyksistä. Lisäksi valtion maksettavaksi määrättiin oikeudenkäynti- ja asianajokuluja runsaat 105 000 euroa. Rusi oli alun perin vaatinut puolen miljoonan euron korvauksia. Valtio valitti päätöksestä hovioikeuteen.
10. marraskuuta – Kirkolliskokous hyväksyi evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaalien äänioikeusikärajan alentamisen 18 vuodesta 16 vuoteen.
21. joulukuuta – Yhdeksän uutta maata liittyi Schengenin sopimukseen.
23. joulukuuta – Thaimaassa ensimmäiset parlamenttivaalit syyskuun 2006 sotilasvallankaappauksen jälkeen.
23. joulukuuta – Uzbekistanin presidentti Islam Karimov valittiin uudelle seitsemänvuotiselle virkakaudelle. Lähes 20 vuotta maata hallinneen Karimovin ilmoitettiin saaneen äänistä yli 88 prosenttia. Länsimaissa vaalit tuomittiin vilpillisiksi.
27. joulukuuta – Kenian presidentinvaalit: viivästyneen äänenlaskun jälkeen keskusvaalilautakunta julisti 30.12. presidentti Mwai Kibakin saaneen niukan voiton toisella kaudelle, mikä sai opposition mellakoimaan.[36]
28. joulukuuta – Nepalin parlamentti päätti luopua vuodesta 1769 lähtien voimassa olleesta monarkiasta ja muuttaa maan tasavallaksi hallituksen ja sitä vastustaneiden maolaississien välisen rauhansopimuksen mukaisesti. Kuningas Gyanendra luopui vallasta huhtikuussa 2008.
31. joulukuuta – Suomen Pankki lopetti vuosina 1964–1993 käytössä olleiden hopeisten yhden markan kolikoiden, vuosina 1972–1993 käytettyjen viiden markan kolikoiden ja vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastamisen. Suomen Pankki myi palautetut kolikot valtiovarainministeriölle, minkä jälkeen ne sulatettiin uusien rahojen raaka-aineeksi.