Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Anna-Kaarina Aalto:n jännittävään maailmaan. Tutkimme kaikkia Anna-Kaarina Aalto:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä ja kuinka se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Koko tämän matkan aikana analysoimme sen erilaisia vaikutuksia sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, joita Anna-Kaarina Aalto:n ympärille kuvitellaan. Se on epäilemättä kiehtova aihe, joka herättää suurta kiinnostusta monilla aloilla, joten emme voi jättää väliin tilaisuutta uppoutua sen kiehtovaan universumiin. Valmistaudu tutustumaan Anna-Kaarina Aalto:n kaikkiin puoliin tässä kattavassa artikkelissa!
Anna-Kaarina Aalto | |
---|---|
Anna-Kaarina Vihinen | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. elokuuta 1920 Toivakka |
Kuollut | 16. huhtikuuta 1994 (73 vuotta) Lappeenranta |
Kansalaisuus |
![]() |
Ammatti | lääkäri |
Poliitikko | |
Puolue | Kokoomus |
Vaalipiiri | Kymen läänin vaalipiiri |
Kotipaikka | Lappeenranta |
Koulutus | Lääketieteen lisensiaatti |
Puoliso | Oma Risto Olavi Aalto |
|
Anna-Kaarina Aalto (o.s. Vihinen, 12. elokuuta 1920 Toivakka[1] – 16. huhtikuuta 1994 Lappeenranta) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko.
Aallon vanhemmat olivat metsänhoitaja Lauri Vihtori Vihinen ja Martta Lyydia Lanne. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1943 lääketieteen lisensiaatti Oma Risto Olavi Aalto.[2][1] Aalto tuli ylioppilaaksi Lappeenrannan lyseosta 1938 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1947.[1] Hän työskenteli lääkärin tehtävissä Lemillä, Taipalsaaressa, Nuijamaalla ja Lappeessa.[2]
Aalto nousi kansanedustajaksi Juha Rihtniemen yllättävän kuoleman jälkeen helmikuussa 1971. Eduskunnassa hän istui vuoden 1972 vaaleihin saakka. Aalto edusti Kymen läänin vaalipiiriä, ja hän oli Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Lisäksi Aalto toimi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna ja oli vuoden 1968 vaalissa presidentin valitsijamiehenä. Hän oli Naisten raittiuskeskuksen puheenjohtaja ja Raittiuden ystävien varapuheenjohtaja.[2]