Tässä artikkelissa tutkimme kaikkia Antilooppirotta:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. TARKASTAMME erilaisia teorioita ja tutkimuksia, jotka ovat auttaneet ymmärtämään Antilooppirotta:tä, sekä niiden merkitystä eri yhteyksissä taloudesta populaarikulttuuriin. Käsittelemme myös Antilooppirotta:een liittyviä eettisiä ja moraalisia seurauksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet tapaan, jolla tätä aihetta käsitellään nykyään. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Antilooppirotta:n merkittävää roolia läpi historian ja kuinka se jatkaa maailmamme muokkaamista nykyisyydessä.
Antilooppirotta | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[2] |
Yläheimo: | Muroidea[2] |
Heimo: | Rottaeläimet Muridae[2] |
Alaheimo: | Hyppymyyrät Gerbillinae[2] |
Suku: | Gerbillus |
Laji: | gerbillus |
Kaksiosainen nimi | |
Gerbillus gerbillus |
|
Synonyymit | |
|
|
![]() |
|
Katso myös | |
Antilooppirotta eli antilooppihyppymyyrä eli antilooppigerbiili[3] (Gerbillus gerbillus) on pienehkö jyrsijä, jota pidetään joskus lemmikkieläimenä. Lemmikkiharrastajat käyttävät siitä nimitystä ”pieniegyptingerbiili”.[4] Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä pohjoisafrikangerbiili.[3]
Antilooppirotan ruumiin pituus on 8–12 cm. Häntä on ruumiin mittainen, ja sen päässä on pitkistä karvoista muodostunut tupsu.
Antilooppirotta elää Pohjois-Afrikan aavikoilla Marokosta itään päin Egyptiin saakka.[1]
Laji syö kasvien maanalaisia osia, ruohoja ja vähäisessä määrin eläinravintoakin. Ravintoa se etsii yöaikaan.
Naaras on tiineenä 21 vuorokautta ja synnyttää kerrallaan 1–7 poikasta.[5]