Anton Huusari

Nykymaailmassa Anton Huusari on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Anton Huusari on jo vuosia kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja harrastajien huomion, jotka ovat pyrkineet ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutuksia yhteiskunnassa. Anton Huusari on ollut sen alkuperästä vaikutukseensa nykypäivään asti keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, jotka ovat rikastaneet tietoa tästä ilmiöstä. Tässä artikkelissa tutkimme Anton Huusari:een liittyviä eri näkökohtia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme selventämään eri näkökohtia, jotka tekevät Anton Huusari:stä tutkimisen ja keskustelun arvoisen aiheen.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Anton ”Antti” Huusari (10. heinäkuuta 1898 Sippola – 16. helmikuuta 1973 Sippola) oli suomalainen yleisurheilun moniottelija, joka kuului 1920-luvulla suomalaiseen moniottelijaparhaimmistoon.[1]

Urheilu-ura

Huusari saavutti keihäänheitossa SM-pronssia 1925. kymmenottelussa hän saavutti SM-hopeaa vuonna 1924 Iivari Yrjölän ja 1925 Paavo Yrjölän jälkeen sekä pronssia viisiottelussa 1927 ja 1928 Paavo Yrjölän ja Akilles Järvisen jälkeen (edellisvuonna voitti Yrjölä, jälkimmäisenä Järvinen).[1] Pariisin olympialaisissa 1924 hän oli kymmenottelussa neljäs ja paras suomalainen[2], vaikka ensimmäisen päivän tulokset kärsivät sadan metrin juoksun aiheuttamasta masennuksesta – hänelle hävinnyt kilpailija sai paremman ajan kuin hän itse. Vuonna 1923 hän sijoittui Göteborgin 300-vuotisjuhlien kymmenottelussa neljänneksi ja vuonna 1921 hän voitti armeijan mestaruuden viisiottelussa. Ampumisessa tuli I luokka pistoolilla ja kiväärillä.

Ammatti ja luottamustehtävät

Huusari oli sotilasvirkamiehenä Keski-Suomen Rykmentissä, Kouvolassa sekä konduktööri ja asemamiesten esimies VR:llä Kouvolassa. Hänellä oli oma maatila vuodesta 1928 alkaen. Hän oli tunnettu hevoskasvattaja ja Ravirenkaan johtokunnan jäsen[3]. Hänen hoidossaan oli ensimmäisen ravikuninkuuden vuonna 1924 voittanut Huovi[4].

Huusari toimi SUL:n ja Kymenlaakson piirin yleisurheiluvalmentajana sekä piirin ja seuran yleisurheilujaoston puheenjohtajana. Hän on saanut Suomen Urheilun hopeisen ansioristin ja hopeisen ansiomitalin kultaristein sekä piirin kultaisen muistomitalin.

Lähteet

  • Mänttäri, Eero: Mänttärin sukukirja, 2000

Viitteet

  1. ↑ a b Anton Huusari Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. ↑ Suomalaiset arvokisoissa (arkistoitu versio) web.archive.org. 8.10.2007. kymmenottelu.net. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 28.4.2021.
  3. ↑ Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 76. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  4. ↑ Urheilutiedon SM-kilpailu 2001 :: Suomen Urheilutietäjät ry www.sci.fi. Viitattu 28.4.2021.