Paavo Yrjölä
Nykyään Paavo Yrjölä:stä on tullut yhä useammin toistuva keskustelunaihe yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Paavo Yrjölä on saavuttanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttanut merkittävästi eri näkökohtiin. Taloudesta kulttuuriin Paavo Yrjölä on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaailmaan. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja pohtia Paavo Yrjölä:tä ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset nykyisessä todellisuudessamme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Paavo Yrjölä:n vaikutusta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Paavo Yrjölä | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Amsterdam 1928 | 10-ottelu | |
Paavo Ilmari Yrjölä (18. kesäkuuta 1902 Hämeenkyrö – 11. helmikuuta 1980 Hämeenkyrö) oli suomalainen yleisurheilun moniottelija ja kymmenottelun olympiavoittaja Amsterdamin kisoista 1928.
Olympialaisissa hän sai juosta kymmenottelussa 110 metrin aitajuoksun kahteen kertaan: neljäs aita oli sijoitettu väärään kohtaan ensimmäisessä startissa. Yrjölän jälkeen hopealle tullut Akilles Järvinen toi Suomelle lajin kaksoisvoiton. Yrjölä teki kilpailussa uuden maailmanennätyksen.
Yrjölä teki kymmenottelussa kolme maailmanennätystä: 6460 pistettä (silloisen pistelaskun mukaan 7 832,030, 1926), 6586 (silloisen pistelaskun mukaan 8 053,290, 1927) ja 6587 (silloisen pistelaskun mukaan 8 053,290, 1928).
Paavo Yrjölän veli Iivari Yrjölä oli myös moniottelija. Poika Matti Yrjölä menestyi kuulantyöntäjänä. Paavo Yrjölän lempinimi oli ”Hämeenkyrön karhu”.[1] Paavo Yrjölä oli teatterineuvos Tapani Pertun kummisetä.
Saavutuksia
- olympiakultaa kymmenottelussa Amsterdam 1928 (tulos 6 587 pistettä)
- kuudes Los Angeles 1932 (6 385 pistettä) ja yhdeksäs Pariisi 1924 (5 547 pistettä) kymmenottelussa
- yhdeksäs kuulantyönnössä Amsterdam 1928
- Suomen mestari 1925, 1926 ja 1927
Ennätykset
- 100 m: 11,6
- pituushyppy: 676
- korkeushyppy: 187 (1924)
- kuulantyöntö: 14,72 (1930)
- 400 m: 51,9
- 110 metrin aidat: 15,5
- kiekonheitto: 43,26
- seiväshyppy: 330
- keihäänheitto: 62,15
- 1 500 metriä: 4.26,8
- kymmenottelu: 6700 (silloisen pistelaskun mukaan 8 117,300, 1930)
- viisiottelu: 3532
Muistomerkki
-
Paavo Yrjölän muistomerkki -
Reliefi -
Muistolaatta
Paavo Yrjölän muistomerkki sijaitsee Hämenkyrön Timin kylässä Timintien varrella. Muistokiven on valmistanut Hämeenkyrön Kiviveistämö ja refielin Taisto Mäkinen.
Lähteet
- Paavo Yrjölä Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet
- ↑ Aho, Erkki: Paavo Yrjölä - Hämeenkyrön karhu urheilunhistoria.blogspot.fi. 9.3.2014. Viitattu 11.7.2015.
Aiheesta muualla
- Sopanen, Ari: SUL 100 vuotta – Paavo Yrjölä (arkistoitu sivu) 20.5.2006. Suomen Urheiluliitto ry. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 14.8.2019.
- Paavo Yrjölä Kansainvälinen olympiakomitea. (englanniksi)
- Hämeenkyrön Paavoa haastattelemassa, Aamulehti, 10.07.1938, nro 181, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
1904: Thomas Francis Kiely | 1912: Jim Thorpe | 1920: Helge Løvland | 1924: Harold Osborn | 1928: Paavo Yrjölä | 1932: James Bausch | 1936: Glenn Morris | 1948: Bob Mathias | 1952: Bob Mathias | 1956: Milt Campbell | 1960: Rafer Johnson | 1964: Willi Holdorf | 1968: William Toomey | 1972: Nikolai Avilov | 1976: Bruce Jenner | 1980: Daley Thompson | 1984: Daley Thompson | 1988: Christian Schenk | 1992: Robert Změlík | 1996: Dan O’Brien | 2000: Erki Nool | 2004: Roman Šebrle | 2008: Bryan Clay | 2012: Ashton Eaton | 2016: Ashton Eaton | 2020: Damian Warner | 2024: Markus Rooth |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
