Ape Rantaniemi

Ape Rantaniemi on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä on jo pitkään keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Sen merkitys ja vaikutus arkielämän eri osa-alueilla tekee siitä tärkeän aiheen kaikille. Tässä artikkelissa tutkimme Ape Rantaniemi:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja käsittelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia ​​kantoja. Tämän perusteellisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Ape Rantaniemi:stä ja edistävämme sen laajuuden ja merkityksen ymmärtämistä nykypäivänä.

Pekka Aappo (Ape) Rantaniemi (2. joulukuuta 1873 Kemi[1] – 23. huhtikuuta 1952 Helsinki[2]) oli opettaja, päätoimittaja, koulunjohtaja ja taidelahjoittaja.[3][4]

Ape Rantaniemen vanhemmat olivat maanviljelijä, valtiopäivämies Aappo Rantaniemi ja Maria Liisa Herva. Rantaniemi oli naimisissa 1903–1914 taiteilija Hilkka Finnen kanssa. Rantaniemi tuli ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1894 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1900. Hän opiskeli 1905–1906 Lontoossa. Rantaniemi oli luonnonhistorian opettaja Kemin yhteiskoulussa 1901–1905 ja Oulun suomalaisessa yhteiskoulussa 1906–1918, Oulun suomalaisen reaalilyseon lehtori hän oli vuodesta 1908 ja Oulun työväenopiston johtaja 1907–1908 sekä 1910–1919. Hän oli Nuoren Voiman perustaja ja päätoimittaja 1908–1909 sekä Perä-Pohjolaisen taloudenhoitaja 1902–1905.[2][1][5][4] Vuodesta 1922 Rantaniemi toimi opettajana Turussa ja Tampereella vuosina 1932–1936.[1][3]

Kemin taidemuseon kokoelmat saivat alkunsa Rantaniemen tekemästä huomattavasta lahjoituksesta.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Aikalaiskirja 1934, s. 542 (Viitattu 28.10.2018)
  2. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 28.10.2018)
  3. ↑ a b c PPO:n kesäjuhlat. Helsingin Sanomat, 15.7.1951, s. 4.
  4. ↑ a b Lehtori Ape Rantaniemi 70-vuotias Helsingin Sanomat, 2.12.1943, s. 6.
  5. ↑ Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 370. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.