Kemin taidemuseo

Nykymaailmassa Kemin taidemuseo on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Kemin taidemuseo:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe yhteiskuntaan, historiaan, kulttuuriin tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien saatossa se on kehittynyt ja jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Kemin taidemuseo:n eri puolia ja puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Sukellamme yksityiskohtaiseen analyysiin sen alkuperästä sen nykyajan merkitykseen ymmärtääksemme paremmin Kemin taidemuseo:n roolia elämässämme ja koko maailmassa.

Kemin taidemuseo
Kemin kulttuurikeskus, jossa Kemin taidemuseo sijaitsee.
Kemin kulttuurikeskus, jossa Kemin taidemuseo sijaitsee.
Tyyppi taidemuseo, alueellinen vastuumuseo
Sijainti Marina Takalonkatu 3
94100 Kemi[1]
Perustettu 1947
Johtaja Tanja Kavasvuo[3]
Kotisivut Kemin taidemuseo
Koordinaatit
Kartta
Kemin taidemuseo

Kemin taidemuseo on kulttuurikeskuksessa sijaitseva alueellinen vastuumuseo.[1] Se on yksi Suomen alueellisista vastuumuseoista, jossa on esillä erityisesti Lapin kuvataidetta, minkä lisäksi museossa järjestetään myös kansainvälisiä näyttelyitä.[5][1]

Museorakennus

Pääartikkeli: Kemin kulttuurikeskus

Kemin taidemuseo sijaitsee Kemin kulttuurikeskuksessa, josta löytyvät taidemuseon tilojen lisäksi myös Kemin kaupungin pääkirjaston, Kivalo-opiston ja Meri-Lapin musiikkiopiston tilat. Kolmessa vaiheessa rakennetun Kemin kulttuurikeskuksen taidemuseolle varattu osa valmistui yhdessä työväenopistolle ja kauppaopistolle varattujen tilojen kanssa vuonna 1977 ja museo muutti nykyisiin tiloihinsa vuoden 1990 jälkipuoliskolla.[6] Museo sijaitsee torin laidalla osoitteessa Marina Takalon katu 3.[1]

Kokoelmat ja toiminta

Kemin taidemuseo on Pohjois-Suomen vanhin taidemuseo.[6] Sen kokoelmat saivat alkunsa vuonna 1947 lehtori Ape Rantaniemen lahjoittamasta taidekokoelmasta, joka sisälsi erityisesti 1910- ja 1920-lukujen suomalaista taidetta kuten Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Nelimarkan, Marcus Collinin, Tyko Sallisen, Ellen Thesleffin ja Magnus Enckellin teoksia.[7][6] Aluksi kokoelmaa pyrittiin täydentämään niin, että hankinnat liittyisivät tyylillisesti tai taiteilijakohtaisesti Rantaniemen lahjoituskokoelmaan.[7] Nykyään Kemin taidemuseon hankintojen pääpaino on läänin nykytaiteen kartuttamisessa.[7] Museon kokoelmiin kuului vuonna 2007 noin 2156 teosta.[6]

Aluetaidemuseonimityksen Kemin taidemuseo sai vuonna 1981[7] ja suomalainen aluetaidemuseotoiminta lähtikin liikkeelle kokeiluna juuri Kemin taidemuseosta.[6]

Kemin taidemuseo on Suomen museoliiton jäsenmuseo[5] ja sen vs. museotoimenjohtajana toimii Tanja Kavasvuo[1].

Museo on avoinna maanantaista perjantaihin kello 10-17 sekä lauantaisin kello 10-15.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Kemin kaupungille uusia kulttuurijohtajia Lapin Kansa. 25.10.2020. Kalevamedia. Viitattu 14.4.2008.
  2. ↑ ”2. Museoiden toiminta 2013”, Museotilasto 2013, s. 36. Museovirasto, 2014. ISSN 1239-4149 E-ISSN 1798-4572 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 11.10.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Museot Yhteystietoja. Viitattu 5.11.2020.
  4. ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21309. Tieto on haettu Wikidatasta.
  5. ↑ a b Museot - Kemin taidemuseo museot.fi: Suomen museoliitto. Arkistoitu 19.10.2007. Viitattu 14.4.2008.
  6. ↑ a b c d e Kemin taidemuseon 60. juhlavuosi (1947-2007) Kemin taidemuseo. Arkistoitu 16.11.2007. Viitattu 26.10.2008.
  7. ↑ a b c d Virpi Hauru ja Helka Ketonen: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1.12.2003. Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Arkistoitu 10.6.2007. Viitattu 26.10.2008.
  8. ↑ Kemin taidemuseo kemi.fi.

Aiheesta muualla

Kemi
Kaupunginosat
Liikenne
Nähtävyyksiä