Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Arnold Schalin:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Arnold Schalin on aihe, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion, ja se on synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja analyyseja useilla tutkimusaloilla. Arnold Schalin on ollut loputtoman tutkimuksen ja pohdinnan kohteena sen vaikutuksista talouteen aina populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Arnold Schalin on muokannut maailmaa nykyään ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia Arnold Schalin:een tarjoamalla kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Elias Arnold Schalin (21. helmikuuta 1887 Uusikaarlepyy – 21. toukokuuta 1975 Uppsala) oli suomalainen kirkkoherra ja ruotsin kielellä kirjoittanut kristillinen kirjailija.[1]
Schalinin vanhemmat olivat Uudenkaarlepyyn opettajaseminaarin johtaja Zacharias Schalin ja Alma Helena Montin.. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun klassillisesta lyseosta 1906. Schalin suoritti teologian erotutkinnon 1911 ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna.[1]
Schalin oli Bergön kirkkoherrana 1917–1920 ja Loviisan kirkkoherrana 1920–1957. Hän sai rovastin arvon 1935. Schalin oli mukana juutalaislähetyksen toiminnassa ja hän lähti syksyllä 1912 vaimonsa ja diakonissa Ester Juveliuksen kanssa Itävalta-Unkarin alueella sijainneeseen Czernowitziin harjoittamaan lähetys- ja avustustyötä paikallisen juutalaisväestön keskuudessa. Tämä työ jatkui aina ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen saakka. Schalin oli mukana perustamassa Suomen Karmel-yhdistystä vuonna 1949 ja toimi yhdistyksen varapuheenjohtajana. [1][2][3][4]
Arnold Schalin oli naimisissa 1912–1951 Verna Maria Andersinin (k. 1951) kanssa. Heidän tyttärensä oli arkkitehti Ebba-Stina Schalin-Hult.[5] Schalinin veli oli kuvanveistäjä ja taidemaalari Teodor Schalin.[1]