Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyy
Nykarleby

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°31′20″N, 022°31′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 893
Hallinnollinen keskus Uudenkaarlepyyn keskustaajama
Perustettu 1620
Kuntaliitokset Uudenkaarlepyyn mlk (1975)
Munsala (1975)
Jepua (1975)
Pinta-ala ilman merialueita 737,21 km²
134:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 675,21 km²
63:nneksi suurin 2022 
– maa 732,71 km²
– sisävesi 4,50 km²
– meri 938,00 km²
Väkiluku 7 500
127:nneksi suurin 31.12.2023 
väestötiheys 10,24 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 
– 0–14-v. 18,4 %
– 15–64-v. 56,0 %
– yli 64-v. 25,7 %
Äidinkieli 2023 
suomenkielisiä 6,5 %
ruotsinkielisiä 83,7 %
– muut 9,8 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024 
Kaupunginjohtaja Martin Norrgård
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025
 • RKP
 • SDP
 • PS
 • KD

22
3
1
1
www.nykarleby.fi

Uusikaarlepyy (ruots. Nykarleby, aik. suom. Lapuanjoensuu) on suomalainen kaupunki. Uusikaarlepyy sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Lapuanjoen suussa. Uudenkaarlepyyn naapurikunnat ovat Kauhava, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Vöyri. Kaupunki on kaksikielinen: noin 90 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja noin 8 prosenttia suomea. Syyskuussa 1808 paikkakunnalla käytiin Suomen sotaan liittynyt Juuttaan taistelu. Tästä taistelusta kertoo Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat.

Historia

Lapuanjoen suun seutu näyttää tehtyjen muinaislöytöjen perusteella tulleen asutetuksi myöhemmin kuin Kyrönjoen ja Ähtävänjoen seudut. Kuitenkin jo esihistoriallisella ajalla täällä on varmasti rakennettu sulkuja jokeen kalojen pyydystämiseksi ja harjoitettu hylkeenpyyntiä Perämereltä. Kiinteä asutus Lapuanjoen varteen syntyi keskiajalla ja vuonna 1550 oli nykyisen kaupungin paikalla sijainneessa Lepon kylässä 33 taloa.

Kun Ruotsin kuningas Kaarle IX palasi kotiin Puolan sodasta Pohjanmaan kautta, hän suunnitteli muun muassa vanhojen emäpitäjien jakamista, ja yhtenä tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Vöyrin eräistä osista vuonna 1607. Uusi kuningas Kustaa II Aadolf kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylään, johon hän vuonna 1617 määräsi perustettavaksi kaupungin. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620.

Ensimmäisen, vuoden 1636 henkikirjan mukaan Uudessakaarlepyyssä oli 44 taloutta. Vuonna 1651 Uudestakaarlepyystä tuli Kaarleporin kreivikunnan keskus, mutta seuraavana vuonna aivan naapuriin perustettiin Pietarsaaren kaupunki. Kreivi Klaus Tottin kuoltua Kaarleporin kreivikunta palautui kruunulle vuonna 1674. Vaikeita aikoja kaupungille merkitsivät vuosien 1696–1697 nälänhätä ja seuraavan vuosisadan alun isoviha, jonka aikana miltei koko kaupungin väestö pakeni Ruotsiin ja venäläiset ryöstivät kaupungin. Vanhentunut kauppalainsäädäntö haittasi seudun kaupankäyntiä, kunnes Uusikaarlepyy sai vuonna 1795 tapulikaupunkioikeudet eli täydellisen vapauden kuljettaa tavaransa mihin tahansa kotimaassa tai ulkomailla.

Uudenkaarlepyyn seudun tärkein vientituote oli terva, jota vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5 000 tynnyriä eli kolmannes Kokkolasta viedystä määrästä. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista, ja vuonna 1782 tervan vientimäärä oli kohonnut liki 20 000 tynnyriin. Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyystä vielä yli 13 000 tynnyriä, mutta pian tämän jälkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin Oulun radan Kovjoen asemalta kapearaiteinen rautatie Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916 ja kiskot myytiin Venäjälle.

Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Vuonna 1975 Uuteenkaarlepyyhyn liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Munsala ja Jepua. Kuvitettuna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Suurin osa Uudenkaarlepyyn kaupungista tuhoutui vuonna 1858 sattuneessa tulipalossa. Tämän jälkeen suunniteltiin kaupungin siirtämistä Oravaisten Karvatiin hyvän sataman viereen, mutta hanke jäi toteuttamatta. Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati uuden asemakaavan, jota täydennettiin vuonna 1910.

Pohjanmaan ensimmäinen koulu, Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu, perustettiin vuonna 1641, mutta se siirrettiin Vaasaan vuonna 1684. Suomen toinen ruotsinkielinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1873 ja se lakkautettiin vuonna 1973. Vuonna 1919 aloitti toimintansa kaupungin oppikoulu ja vuonna 1920 Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen kristillinen kansankorkeakoulu. Oman kirjaston Uusikaarlepyy sai vuonna 1814, ja siitä tuli yleinen kansankirjasto vuonna 1865. Kaupungin oma lehti Österbottniska Posten aloitti ilmestymisensä Anders Svedbergin toimittamana vuonna 1884.

Uusikaarlepyy pysyi vuosisatojen ajan pikkukaupunkina ja vielä 350-vuotisjuhlavuonnaan 1970 se oli Suomen pienin kaupunki. Vuonna 1974 kaupungissa oli 1 569 asukasta ja sen maapinta-ala oli 21,3 neliökilometriä. Vuonna 1975 kaupunkiin liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta sekä Munsalan ja Jepuan kunnat, jolloin sen pinta-ala kasvoi yli 30-kertaiseksi ja asukaslukukin lähes viisinkertaiseksi.

Uudenkaarlepyyn kaupunki ja maalaiskunta muodostivat koko historiansa ajan yhteisen seurakunnan. Uudenkaarlepyyn ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607. Se purettiin vuonna 1708, jolloin valmistui asessori Elias Brennerin suunnittelema nykyinen kirkko. Kirkon vieressä on vuonna 1702 valmistunut kellotapuli.

Maantiede

Uudenkaarlepyyn kaupunki perustettiin aikanaan Lapuanjoen suuhun syvän meriväylän ääreen. Sittemmin maankohoaminen ja joen mukanaan tuoma liete ovat siirtäneet jokisuuta merelle päin, ja kaupungin keskusta on jäänyt rannikosta 4–5 kilometrin päähän yhä enemmän sisämaakaupungin luonteisena. Alkuaikojen sataman paikalla sijaitsee vuonna 1926 rakennettu vesivoimalaitos. Uudenkaarlepyyn keskusta sijaitsee hiekkapohjaisella Lapuanjoen suistomaalla. Uusi satama on rakennettu rannikolle Andra sjöniin. Uudenkaarlepyyn tärkein vesistö on länsiosan halki virtaava Lapuanjoki. Joki on koskinen ja suurimman osan vuodesta melko vähävetinen.

Luonto

Muiden Pohjanmaan rannikkoseutujen tavoin myös Uudenkaarlepyyn alue on tasaista ja loivapiirteistä. Korkeus merenpinnasta on vähäinen, eikä maaston korkeus ylitä juuri missään 30 metrin tasoa. Alavilla paikoilla maalajeina ovat turve ja hiesusavi, kun taas ympäristöstään kohoavat männikkökankaat ovat muodostuneet hiekkapohjalle. Rannikolla jokien tuoma liete ja maankohoaminen ovat historian aikana muuttaneet rantaviivaa; monet saaret ovat kuroutuneet yhteen tai kasvaneet kiinni mantereeseen.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Uudessakaarlepyyssä oli 7 521 asukasta, joista 4 517 asui taajamissa, 2 964 haja-asutusalueilla ja 40:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uudenkaarlepyyn taajama-aste on 60,4 %. Uudenkaarlepyyn taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Uudenkaarlepyyn keskustaajama 3 429
2 Jepuan asemanseutu 450
3 Soklot 327
4 Munsala 311

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Uudenkaarlepyyn suurin toimiala on yritysmäärällisesti maatalous. Suurteollisuuden parissa Uudenkaarlepyyn suurimpia yrityksiä ovat kansainvälisesti toimiva hiomatekniikan yritys Mirka sekä vesilukkoja valmistava Prevex. Uudenkaarlepyyn suurimpia yritystuloverojen maksajia vuonna 2021 olivat KWH-yhtymä sekä puhdistustekniikan parissa toimiva Kaiser Eur-Mark.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Uudenkaarlepyyn väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980    7 537
1985    7 768
1990    7 727
1995    7 658
2000    7 492
2005    7 375
2010    7 458
2015    7 564
2020    7 473
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uudessakaarlepyyssä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Uudessakaarlepyyssä toimii Nykarleby Salemförsamling.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uudenkaarlepyyn alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Uudenkaarlepyyn kaupungin nykyisellä alueella.

Kulttuuri

Ruoka

Uudenkaarlepyyn pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.

Nähtävyydet

Uudenkaarlepyyn kirkko.

Tapahtumat

Juthbackan markkinat on vuosittain elokuun lopussa pidettävä rompetoritapahtuma.

Urheilu

Uudessakaarlepyyssä toimivia urheiluseuroja:

Liikenne

Maantiet

Uudenkaarlepyyn kautta kulkevat Seinäjoki–Oulu-rata ja valtatie 8, joista kaupungin keskusta jää jonkin verran sivuun. Lapualta tuleva valtatie 19 yhtyy valtatie 8:aan Uudenkaarlepyyn alueella.

Rautatiet

Seinäjoki–Oulu-radalla sijaitsevat Uudenkaarlepyyn alueella Jepuan ja Kovjoen rautatieasemat. Kumpikin asema on lakkautettu, edellinen vuonna 1991 ja jälkimmäinen vuonna 1983. Kovjoen asemalta rakennettiin Uudenkaarlepyyn keskustaan vuonna 1948 normaaliraiteinen rata, jonka henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin jo vuonna 1956. Tavaraliikenne Uudenkaarlepyyn radalla lopetettiin vuonna 1982 ja rata purettiin vuoden 1983 aikana. Sotien jälkeistä vaatimatonta tyyliä edustavat Uudenkaarlepyyn rautatieasema ja tavarasuoja ovat edelleen jäljellä, ja ne on kunnostettu 2000-luvun vaihteessa.

Etäisyyksiä Uudestakaarlepyystä

Ystävyyskaupungit

Tunnettuja uusikaarlepyyläisiä

Katso myös

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Martin Norrgårdin, 34, ja Suomen hiihto­maajoukkueen tiet erosivat yllättäen – valittiin nyt kaupunginjohtajaksi Ilta-Sanomat. Viitattu 20.9.2021.
  7. Kuntavaalit 2021, Uusikaarlepyy Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  8. Genos (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 11.6.2011
  9. Pieni Tietosanakirja Viitattu 11.6.2011
  10. a b c d e f g h i j Tarmio, Hannu – Heinonen, Marketta – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 341–345. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  13. Kuvaus kunnasta Uusikaarlepyy Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  14. Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  16. a b Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  18. Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  19. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 160. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  20. Iltanen, Jussi: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 143–145. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  21. a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusikaarlepyy.