Arseenitrioksidi

Tässä yhteydessä haluamme sukeltaa Arseenitrioksidi:n kiehtovaan maailmaan. Haluatpa sitten oppia lisää sen historiasta, ymmärtää sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa tai vain tutkia sen monia sovelluksia, tämä artikkeli on suunniteltu tarjoamaan sinulle syvällinen ja täydellinen käsitys aiheesta. Laajan analyysin ja huolellisen tutkimuksen avulla pyrimme tarjoamaan sinulle relevanttia ja ajantasaista tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin Arseenitrioksidi:n ja sen vaikutuksen ympärillämme olevaan maailmaan. Riippumatta aiemman tietämyksen tasosta aiheesta, toivomme, että tämä artikkeli on informatiivinen, viihdyttävä ja opettavainen. Liity kanssamme tälle Arseenitrioksidi:n löytämisen ja oppimisen matkalle!

Arseenitrioksidi
Tunnisteet
Muut nimet Arsenikki
Arseenitrioksidi
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava As2O3
Moolimassa 197,8 g/mol
Ulkomuoto Kokkareita tai kiteistä jauhetta
Sulamispiste 275–313 °C
Tiheys 3,7–4,2
Liukoisuus veteen 1,2–3,7 (20 °C)

Arseenitrioksidijauhetta

Arseenitrioksidi (As2O3, CAS-numero 1327-53-3) on kemiallinen yhdiste, josta käytetään myös nimityksiä arsenikki, arseeni(III)oksidi, arseenioksidianhydridi, arseenihappoanhydridi ja valkoinen arsenikki.

Historiaa

Menneinä aikoina arsenikiksi kutsuttiin alkuainetta, joka nykyään tunnetaan nimellä arseeni ja joka on arseenitrioksidin rakenneosa.

Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Suomessa käytettiin muutamia torjunta-aineita, joissa oli tehoaineina arseenitrioksidia. Näitä käytettiin tuholaisten torjuntaan ja perunan varsiston hävittämiseen. Metallien jalostuksessa saadaan sivutuotteena arseenitrioksidia. Suomessa kupari- ja nikkelirikasteiden sisältämää arseenia ei nykyisin enää eroteta ja oteta talteen. Arseenitrioksidia käytetään Suomessa vähäisiä määriä sellaisenaankin, lähinnä laboratoriokemikaalina.[1]

Myrkyllisyys

Arsenikki on erittäin tunnettu juuri myrkyllisyytensä vuoksi. Se absorboituu helposti ruuansulatuskanavan kautta, mutta myrkytyksen voi saada myös hengityksen kautta tai ihon läpi. Eliminaatio on aluksi nopeaa (biologinen puoliintumisaika on 1–2 vuorokautta), mutta osa (30–40 %, jos altistus on toistuvaa) varastoituu luihin, lihaksiin, ihoon, hiuksiin ja kynsiin (kaikki kudoksia joissa on paljon keratiinia) ja poistuu sieltä paljon hitaammin useiden viikkojen ja kuukausien aikana. Arseenitrioksidin letaaliannos on 120 mg.[2]

Lähteet

  1. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_062.pdf
  2. Jouko Tuomisto ja Matti K. Paasonen: Farmakologia, s. 707. Helsinki: Lääketieteen Opiskelijoiden Asuntola- ja Tukisäätiö, 1978. ISBN 951-99149-8-6

Aiheesta muualla