Nykymaailmassa Arvo Sävelä:stä on tullut ajankohtainen ja vaikutusvaltainen aihe yhteiskunnassa. Sen vaikutukset tuntuvat eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin, ja se on herättänyt avointa keskustelua julkisessa mielipiteessä. Tekniikan nopean kehityksen, globalisaation ja sosiokulttuuristen muutosten myötä Arvo Sävelä on asettanut itsensä kiinnostavaksi kohteeksi eri alojen asiantuntijoille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Arvo Sävelä:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Arvo Sävelä | |
---|---|
Kansanedustaja | |
22.7.1948–19.2.1962
|
|
Ryhmä/puolue | SDP, sosialidemokraattinen oppositio, TPSL |
Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. kesäkuuta 1908 Kankaanpää |
Kuollut | 17. marraskuuta 1976 (68 vuotta) Kankaanpää |
Ammatti | pienviljelijä, suutari |
|
Arvo Päiviö Sävelä (vuoteen 1936 Sjövik, 30. kesäkuuta 1908 Kankaanpää – 17. marraskuuta 1976 Kankaanpää) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n ja TPSL:n kansanedustajana vuosina 1948–1962.[1]
Kankaanpään Vihteljärven kylässä syntyneen Sävelän vanhemmat olivat pienviljelijä Iisak Efraim Sjövik (1869–1953) ja Aleksandra Järvenpää (1875–1916).[2][3] Kansakoulun käytyään hän viljeli kotitilaansa ja työskenteli suutarina Vihteljärvellä.[1]
Sävelä toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1948–1958. Heinäkuussa 1958 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen Sävelä loikkasi puolueen skogilaisen opposition eduskuntaryhmään ja oli toukokuusta 1959 lähtien opposition perustaman TPSL:n kansanedustajana.[1] Presidentin valitsijamiehenä Sävelä toimi vuosina 1950 ja 1956. Hän oli myös Kankaanpään kunnan- ja kauppalanvaltuustojen jäsen ja toimi kauppalanvaltuuston varapuheenjohtajana.[1]
Sävelä sai kunnallisneuvoksen arvon vuonna 1965.[1] Vuonna 1972 hänelle myönnettiin kuvanveistäjä Kauko Räikkeen suunnittelema Kankaanpään puolesta -mitali.[4]
Sävelän puoliso oli Merikarvialla syntynyt Aili Irene Venho (1907–1985), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1929.[1][3]