Nykymaailmassa As-molliasteikko on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä työpaikalla, akateeminen, kulttuurinen tai sosiaalinen, As-molliasteikko:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka herättää uteliaisuutta ja ymmärryksen tarvetta. Tämä ilmiö on synnyttänyt loputtomia keskusteluja, tutkimusta ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti As-molliasteikko:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan uusia näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykymaailmassa.
As-molliasteikko on Asista alkava mollisävelasteikko. Luonnolliseen as-molliin kuuluvat sävelet As, B, Ces, Des, Es, Fes, Ges ja As. Se on Ces-duurin rinnakaismolli ja sen muunnosduuri on As-duuri. As-mollin subdominanttisointu on des-mollisointu ja luonnollisen mollin dominanttisointu on Es-mollisointu, jossa on as-mollin seitsemäs sävel Ges, joka ei ole varsinainen johtosävel. Johtosävel esiintyy harmonisen mollin mukaisessa dominanttisoinnusa, joka on Es-duurisointu, ja siinä oleva asteikon johtosävel on G, joka saadaan ylentämällä luonnollisen mollin seitsemäs sävel.
i | ii° | III | iv | v | VI | VII |
---|---|---|---|---|---|---|
A♭m | B♭° | C♭ C♭+ |
D♭m | E♭m E♭ |
F♭ | G♭ G° |
i | ii° | III+ | iv | V7 | VI | vii°7 |
---|---|---|---|---|---|---|
A♭m(maj7) | B♭m7♭5 | C♭maj7♯5 | D♭m7 | E♭7 | F♭maj7 | G°7 |
Neljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti-, altto-, tenori- ja bassoavain) on vakiintuneet standardit, miten niille kirjoitetaan etumerkit. As-mollin etumerkit kirjoitetaan niille ylläolevin tavoin. [1][2]
Kuten Ces-duuri, myös as-molli on yksi harvinaisimpia asteikoita taidemusiikissa. As-mollissa lähtökohtaisesti kaikki seitsemän säveltä on alennettu, mutta johtosävelen saamiseksi Ges:n voi palauttaa G:ksi, jotta johtosävel saadaan puolisävelaskeleen päähän toonikasta, jolloin dominanttisoinnuksi saadaan Es-duuri.
As-mollin sijasta käytetään monesti sen enharmonista vastinetta, gis-mollia, jossa on viisi ylennystä.
Pop-, rock- ja iskelmämusiikissa kitarat viritetään silloin tällöin jenkkivireesen. (E♭-A♭-d♭-g♭-b♭-e♭1) Tällöin a-mollissa soitetut kappaleet voidaan ajatella soivan as-mollissa. Esimerkkejä "as-mollissa" (a-molli + jenkkivire) soitetuista kappaleista ovat muun muassa