Nykymaailmassa Askolan hiidenkirnut on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä ajankohtainen aihe, näkyvä henkilö, historiallinen tapahtuma tai mikä tahansa muu tärkeä alue, Askolan hiidenkirnut on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tämä huomio johtuu osittain Askolan hiidenkirnut:n merkityksestä ihmisten jokapäiväisessä elämässä sekä sen vaikutuksista eri aloilla, kuten politiikassa, kulttuurissa, tekniikassa tai taloudessa. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan tarkemmin Askolan hiidenkirnut:n merkitystä ja tärkeyttä sekä tarjoamaan yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan.
Askolan hiidenkirnut | |
---|---|
Tyyppi | Luontokohde, geologinen kohde |
Sijainti | Hiidenkirnujentie 721, Askola, Suomi |
Kotisivut | hiidenkirnut.fi |
Koordinaatit | |
|
Askolan hiidenkirnut ovat vuonna 1950 löydetty suuri hiidenkirnuryhmä Kirnukalliolla Askolan kunnan Korttian kylässä Yhdystie 1635:n varrella.[1] Kyseessä on Suomen laajin hiidenkirnuesiintymä, joka kattaa yli 20 eri kokoista ja -muotoista hiidenkirnua. Suurin alueella sijaitsevista hiidenkirnuista on nimeltään Jättiläisen kuhnepytty, joka on 10,3 metriä syvä ja 4,2 metriä leveä. [2]
Yhtyneiden Kuvalehtien Suomen Kuvalehden toiminnan johdosta hiidenkirnut tyhjennettiin maa-aineksesta 1965, ja alue uskottiin Askola-Seuran hoitoon. [2]
Hiidenkirnuja on nimetty muotonsa, niihin perehtyneiden tutkijoiden ja kirjailija Johannes Linnankosken tuotannon mukaan. Kolme niistä sai nimensä niiltä yrityksiltä, jotka tukivat alueen perustamista ja ylläpitoa.