1965

Vuosi 1965 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

• 1. tammikuuta – Vammalan kauppala muuttui kaupungiksi ja Ylivieskan kunta kauppalaksi. Oulujoen kunta liitettiin pääosin Oulun kaupunkiin ja osittain myös muihin naapurikuntiin.
• 1. tammikuuta – YK ilmoitti, että 30 järjestön jäsenmaata oli laiminlyönyt jäsenmaksunsa.
• 3. tammikuuta – Kuopiossa paljastui jo toinen nailonsukkamurha kuukauden sisällä. Kaksi naista oli tapettu nailonsukalla kuristamalla. Tekoihin syylliseksi todettiin 17-vuotias parturinoppilas Ilkka Kivioja.
• 4. tammikuuta – Ilmatieteellinen keskuslaitos antoi ensimmäisen viiden vuorokauden sääennusteen.
• 7. tammikuuta – Hiihtäjä Eero Mäntyranta valittiin Pohjoismaiden vuoden 1964 parhaaksi urheilijaksi.
• 9. tammikuuta – Indonesia erosi YK:sta vastalauseena Malesian hyväksymiselle YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.
• 14. tammikuuta – Pohjois-Irlannin ja Irlannin pääministerit tapasivat ensi kertaa 43 vuoteen.
• 15. tammikuuta – Oikeusministeri J. O. Söderhjelm määräsi nostettavaksi syytteet kirjailija Hannu Salamaa ja Otavaa vastaan jumalanpilkasta.
• 23. tammikuuta – Ralliautoilija Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo -rallin Mini Cooper S -autolla.
• 26. tammikuuta – Hindistä tuli Intian virallinen kieli.
• 28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
• 29. tammikuuta – Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsän halli, avattiin Tampereella.
• 1. helmikuuta – Suomessa vietettiin kunnallisen itsehallinnon satavuotisjuhlia. Merkkipäivän kunniaksi lyötetyn muistomitalin suunnitteli kuvanveistäjä Kauko Räsänen.
• 7. helmikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat aloitti Pohjois-Vietnamin kaupunkien säännölliset pommitukset.
• 9. helmikuuta – Vietnamin sota: ensimmäiset Yhdysvaltain taistelujoukot lähetettiin Etelä-Vietnamiin.
• 15. helmikuuta – Kanadassa hyväksyttiin uusi vaahteranlehtikuvioinen lippu.
• 18. helmikuuta – Gambia itsenäistyi.
• 19. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen YK-suurlähettilään Ralph Enckellin suurlähettilääksi Tukholmaan ja uudeksi YK-suurlähettilääksi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön Max Jakobsonin.
• 20. helmikuuta – Neuvostoliitto syytti sotilasliitto Natoa aikomuksista muodostaa Norjasta strateginen tukikohta Neuvostoliittoa vastaan.
• 21. helmikuuta – Malcolm X murhattiin moskeijassa New Yorkissa.
• 24. helmikuuta – Länsi-Saksa lopetti talousapunsa Egyptille Itä-Saksan puoluejohtajan Walter Ulbrichtin saavuttua vierailulle Egyptiin.
• 25. helmikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi jumalanpilkkaoikeudenkäynti kirjailija Hannu Salamaa vastaan.
• 25. helmikuuta – Jääkäriliike täytti 50 vuotta.
• 5. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen Jaakko Enäjärven uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Aarne Nuorvala siirtyi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi.
• 12. maaliskuuta – Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talon Dipolin peruskivi muurattiin Espoon Otaniemessä. Talon olivat suunnitelleet Raili ja Reima Pietilä.
• 13. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen kuvausryhmä aloitti Boris Pasternakin Tohtori Živago -romaaniin perustuvan samannimisen elokuvan eräiden kohtausten kuvaukset Pohjois-Karjalassa.
• 13. maaliskuuta – Veteraanipoliitikko K.-A. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi Kauno Kleemolan kuoltua. Fagerholm valittiin puhemieheksi nyt 15. kerran. Kleemolan tilalle Eduskuntaan tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut kunnallisneuvos Kustaa Tiitu.
• 14. maaliskuuta – Neuvostoliiton entinen puoluejohtaja Nikita Hruštšov näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran syrjäyttämisensä jälkeen käydessään äänestämässä. Hruštšov vastasi toimittajien kysymyksiin, ettei hänen vointinsa ”ollut hullumpi” ja että hän ”vietti eläkeläisen normaalia elämää”.
• 18. maaliskuuta – Aleksei Leonov suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn.
• 18. maaliskuuta – Rakenteilla ollut autolautta Finnhansa vaurioitui rajussa tulipalossa Hietalahden telakalla Helsingissä. Palosta aiheutui lähes 10 miljoonan markan vahingot.
• 20. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Napolissa Italiassa. Luxemburgin edustaja France Gall voitti kappaleella ”Poupée de cire, poupée de son”.

• 8. huhtikuuta – Kirjailija Hannu Salama lähetti Helsingin raastuvanoikeudelle kirjeen, jossa hän sanoi halunneensa Juhannustanssit-romaanillaan ”pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita”. Salaman puolustusasianajaja varatuomari Kullervo Kemppinen ei tiennyt kirjeen motiiveja.
• 24. huhtikuuta – Dominikaanisessa tasavallassa puhkesi taisteluja presidentti Jush Boschia kannattaneiden upseerien ja maata johtaneen oikeistojuntan välillä. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson lähetti maahan joukkoja suojelemaan kansalaisiaan ja estämään väitettyä kommunistien vallankaappausta.
• 25. huhtikuuta – Kansanedustaja Juha Rihtniemi valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.
• 29. huhtikuuta – Australia ilmoitti lähettävänsä pataljoonan tukemaan Etelä-Vietnamin hallitusta. Myöhemmin on paljastunut, että pääministeri Robert Menzies pyysi Saigonin hallitusta lähettämään avunpyynnön yhdysvaltalaisten kehotuksesta.
• 7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Lappeenrannan kaupunginjohtajan, varatuomari Esko Peltosen Kymen läänin uudeksi maaherraksi.
• 8. toukokuuta – Senaattori Robert F. Kennedy arvosteli kovin sanoin presidentti Johnsonin toimintaa Dominikaanisen tasavallan kriisin aikana.
• 9. toukokuuta – Moskovan Punaisella torilla järjestettiin suuri sotilasparaati toisen maailmansodan päättymisen 20-vuotispäivän kunniaksi.
• 12. toukokuuta – Länsi-Saksa ja Israel solmivat diplomaattisuhteet. Heti tämän jälkeen Egypti, Syyria, Jordania, Saudi-Arabia ja Kuwait katkaisivat diplomaattisuhteensa Länsi-Saksaan.
• 15. toukokuuta – Zugspitzellä, Saksan korkeimmalla vuorella, tapahtui lumivyöry.
• 20. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto sopivat, että maiden välinen meriraja kulkee Suomenlahden keskiviivaa pitkin.
• 23. toukokuuta – Wienin pormestari Franz Jonas valittiin Itävallan liittopresidentiksi.
• 5. kesäkuuta – Edward White teki avaruuskävelyn ensimmäisenä yhdysvaltalaisena astronauttina.
• 6. kesäkuuta – Kuvauslennolla ollut helikopteri putosi Fabianinkadulle Helsingin keskustassa ja murskaantui täysin. Kolme henkilöä sai surmansa.
• 12. kesäkuuta – Helsingin Kaupunginteatterin peruskivi muurattiin Kalliossa.
• 13. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta ilmaisi pettymyksensä Neuvostoliiton uusiin johtohenkilöihin sanoen näiden olevan ”vielä pahempia kuin Hruštšov”.^[1]
• 14. kesäkuuta – Mariner 4 teki ensimmäisen onnistuneen Marsin ohilennon.
• 17. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus päätti kirjailija Hannu Salamaa vastaan nostetun jumalanpilkkasyytteen käsittelyn ja siirsi jutun Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi.
• 19. kesäkuuta – Puolustusministeri, eversti Houari Boumédiènne kaappasi vallan Algeriassa syrjäyttäen presidentti Ahmed Ben Bellan.
• 19. kesäkuuta – Karjalan Liitto aloitti 25-vuotisjuhlansa Helsingissä.
• 25. kesäkuuta – The Rolling Stones esiintyi Yyterin juhannusjuhlilla.

• 1. heinäkuuta – Kuopion nailonsukkamurhiin syyllistynyt Ilkka Kivioja tuomittiin 15 vuodeksi kuritushuoneeseen.
• 7. heinäkuuta – Laivaliikenne Suomen ja Viron välillä käynnistettiin sitten vuoden 1939. Neuvostoliittolainen S/S Vanemuine saapui Helsingin Eteläsatamaan.
• 16. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Italian presidentti Giuseppe Saragat avasivat Mont Blancin tunnelin liikenteelle.
• 28. heinäkuuta – Lyndon B. Johnson ilmoitti Yhdysvaltojen lisäävän joukkojen määrää Vietnamissa 75 000:sta 125 000:een.
• 29. heinäkuuta – Ruotsin yleisradio ilmoitti rakentavansa Väddön saarelle Roslageniin televisiolähettimen, jonka näkyvyysalueeseen kuuluisi suurin osa Ahvenanmaasta.
• 30. heinäkuuta – Yhdysvalloissa perustettiin köyhille sosiaaliturvajärjestelmät Medicare ja Medicaid.
• 8. elokuuta – Kuivaniemellä Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin uudet kunnallisvaalit syksyn 1964 vaaleissa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi.
• 9. elokuuta – Singapore julistautui itsenäiseksi Malesiasta.
• 11. elokuuta – Wattsin rotumellakka alkoi Los Angelesissa.
• 14. elokuuta – Puolustusvoimain Asevarikko 2:ssa Nastolan Uudessakylässä tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa kuoli kolme siviiliä ja yksi varusmies. Loukkaantuneita oli 69. Metsää kaatui ja rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui laajalla säteellä.
• 15. elokuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota alkoi, kun Intian joukot ylittivät aselepolinjan Kashmirissa.
• 19. elokuuta – Auschwitz-oikeudenkäynnissä Frankfurtissa 66 entistä SS-sotilasta sai elinkautiset vankeustuomiot, 15 tätä lyhyemmät. Oikeuden puheenjohtaja totesi loppulausunnossaan, että ”ihmisikä on liian lyhyt sovittamaan kaikki ne rikokset, joita tehtiin Auschwitzissa”.
• 27. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinosen uudeksi puolustusvoimain komentajaksi marraskuusta lukien, jolloin hänen edeltäjänsä kenraali Sakari Simelius siirtyi eläkkeelle.
• 1. syyskuuta – Keimolan moottoriradan rakennustyöt alkoivat Helsingin maalaiskunnassa.
• 2. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Pakistanin joukot marssivat Intian Kashmiriin.
• 2. syyskuuta – Tiibet muutettiin Kiinan autonomiseksi alueeksi.
• 6. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Intian joukot marssivat Lahoreen.
• 7. syyskuuta – Porkkalan edustalla Mäkiluodon linnakkeella otettiin käyttöön pohjoismaiden ensimmäinen merivedestä makeaa vettä valmistanut laitos. Sen tuotantokapasiteetti oli 1 400 litraa makeaa vettä tunnissa.
• 9. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant neuvotteli Pakistanin presidentti Ayub Khanin kanssa ja suositteli Kiinan kansantasavallan YK-jäsenyyttä.
• 11. syyskuuta – Wihurin kansain­välisten palkintojen rahasto myönsi kaksi Sibelius-palkintoa. Toisen sai brittiläinen säveltäjä Benjamin Britten ja toinen jaettiin suomalaisten säveltäjien Erik Bergmanin, Usko Meriläisen ja Einojuhani Rautavaaran kesken.
• 14. syyskuuta – Putkolan pamaus: Iisalmen keskustassa syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kokonaisen korttelin. Paloalueella sijainneen räjähdysainevaraston räjähdys aiheutti vaurioita kiinteistöille myös etäämpänä itse paloalueelta.
• 16. syyskuuta – Kiina protestoi Intian provokaatioita maiden rajalla.
• 18. syyskuuta – Kiina väitti Yhdysvaltojen käyttäneen myrkkykaasua Etelä-Vietnamissa.
• 21. syyskuuta – Kenraali William Westmoreland, Yhdysvaltain joukkojen komentaja Vietnamissa, pyysi hallitusta kumoamaan sinappikaasun käyttökiellon.
• 23. syyskuuta – Kiina uhkasi perustaa uuden ”vallankumouksellisen” maailmanjärjestön Yhdistyneiden kansakuntien kilpailijaksi.
• 24. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: taistelut puhkesivat uudelleen Intian ja Pakistanin välillä.
• 30. syyskuuta – 1. lokakuuta – Kenraali Suharto murskasi vallankaappausyrityksen Indonesiassa.

• 1. lokakuuta – Helsingin Lapinlahden silta ja Länsiväylän alkuosa avattiin liikenteelle.
• 3. lokakuuta – Fidel Castro ilmoitti Che Guevaran eronneen ja lähteneen maasta ”uusille taistelukentille”.
• 3. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Tunisiaan. Huomiota herätti Kekkosen kiipeäminen palmuun vierailun aikana.
• 16. lokakuuta – Suharto otti vallan Indonesiassa, kommunistipuolue julistettiin laittomaksi.
• 17. lokakuuta – Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi.
• 22. lokakuuta – Afrikan maat vaativat Britanniaa käyttämään voimaa estääkseen Rhodesian itsenäistymisen.
• 22. lokakuuta – Ranskalaiset kirjailijat André Figueras ja Jacques Laurent tuomittiin sakkoihin presidentti Charles de Gaullea loukanneista kirjoituksista.
• 25. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti tuestaan muille Afrikan maille Rhodesiaa vastaan.
• 26. lokakuuta – Hallituksen vastaisia mielenosoituksia Dominikaanisessa tasavallassa.
• 27. lokakuuta – Brasilian presidentti Castelo Branco poisti vallan parlamentilta, oikeuslaitokselta ja oppositiopuolueilta.
• 28. lokakuuta – Paavi Paavali VI ilmoitti ekumeenisen kokouksen päättäneen, ettei juutalaisia voi pitää kollektiivisesti syyllisinä Jeesuksen tappamiseen.
• 29. lokakuuta – Mäntän kauppalanjohtaja, lainopin kandidaatti Keijo Liinamaa nimitettiin uudeksi valtakunnansovittelijaksi eläkkeelle siirtyneen laamanni Justus Ripatin tilalle.
• 5. marraskuuta – Rhodesia julistettiin sotatilaan. YK hyväksyi brittien mahdollisen voimankäytön äänin 82–9.
• 6. marraskuuta – Kuuba ja Yhdysvallat sopivat ilmasillasta Yhdysvaltoihin haluaville kuubalaisille. Vuoteen 1971 mennessä 250 000 kuubalaista oli emigroitunut Yhdysvaltoihin.
• 11. marraskuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) valkoinen vähemmistö julisti maan itsenäiseksi Ian Smithin johdolla. YK:n turvallisuusneuvosto kehotti olemaan tunnustamatta maata ja suositti kauppasaartoa.
• 11. marraskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Venera 3 -luotaimen Venukseen. Siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan saavuttanut avaruusalus.
• 11. marraskuuta – Hallitus asetti professori Oiva Ketosen johtaman työryhmän selvittämään Suomen Akatemian uudistamista.
• 20. marraskuuta – Nykyinen Meilahden sairaalarakennus vihittiin käyttöön.
• 20. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kehotti kaikkia järjestön jäsenmaita lopettamaan kaupankäyntinsä Rhodesian kanssa.
• 24. marraskuuta – Joseph-Désiré Mobutu kaappasi vallan Kongon demokraattisessa tasavallassa.
• 24. marraskuuta − Suomen hallitus antoi ulkoministeriölle valtuudet alkaa valvoa Suomen ja Rhodesian välistä kauppaa.
• 25. marraskuuta – Rhodesian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran maan itsenäistymisen jälkeen.
• 28. marraskuuta – Pikajuna suistui kiskoilta Tampereen–Porin radalla lähellä Vammalaa ratapenkereen sortumisen vuoksi. Vaunut vaurioituivat pahoin, mutta matkustajat selvisivät onnettomuudesta melko lievin vammoin.
• 1. joulukuuta – VR:n rikosetsivät kävivät Rautatiehallituksen pääjohtajan Erkki Aallon määräyksestä eduskunnassa kuulustelemassa muutamia kansanedustajia erään Rautatiehallituksesta kadonneeksi ilmoitetun ääninauhan löytämiseksi.
• 4. joulukuuta – Ensimmäinen kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu päättyi Helsingissä. Sen voitti neuvostoliittolainen 19-vuotias Oleg Kagan, joka kävi myös Järvenpään Ainolassa tapaamassa 94-vuotiasta rouva Aino Sibeliusta. Jean Sibeliuksen syntymästä tuli 8. joulukuuta kuluneeksi sata vuotta.
• 4. joulukuuta – amerikkalaiset Frank Borman ja James Lovell aloittivat avaruuslentonsa, joka kesti lähes 14 vuorokautta.^[2]
• 5. joulukuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Toiselle kierrokselle selvisivät istuva presidentti Charles de Gaulle ja vasemmiston yhteinen ehdokas François Mitterrand.
• 7. joulukuuta – Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I sopivat, että katolisen ja ortodoksisen kirkon toisilleen vuonna 1054 julistamat kirkonkiroukset kumottiin.^[3]
• 7. joulukuuta – arktisten merialueiden jäänmurtaja Kiev luovutettiin Helsingissä neuvostoliittolaiselle tilaajalleen.^[2]
• 8. joulukuuta – Vatikaanin toinen kirkolliskokous päättyi.
• 8. joulukuuta − Rhodesian presidentti Ian Smith varoitti, että Rhodesia voi joutua vastaamaan kauppasaartoon toimilla, jotka saattaisivat vahingoittaa vakavasti Rhodesian naapurimaita.
• 10. joulukuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen eduskuntavaalien ajankohdan siirtämisestä pysyvästi heinäkuusta maaliskuuhun.
• 13. joulukuuta – rautateiden sähköistystyöt alkoivat Helsingin ja Kirkkonummen välisellä rataosuudella.^[2]
• 15. joulukuuta – avaruusalukset Gemini-7 ja Gemini-6 kohtasivat toisensa 290 kilometrin korkeudessa.^[2]
• 18. joulukuuta – amerikkalaiset astronautit Frank Borman ja James Lovell laskeutuivat Atlanttiin 13 päivää, 18 tuntia ja 35 minuuttia kestäneen avaruuslennon jälkeen.
• 19. joulukuuta – Charles de Gaulle valittiin uudelleen Ranskan presidentiksi vaalien toisella kierroksella.
• 21. joulukuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen antoi Rautatiehallituksen pääjohtajalle Erkki Aallolle huomautuksen toimivaltuuksien ylittämisestä. Huomautus liittyi VR:n etsivien käyntiin eduskunnassa joulukuun alussa.
• 22. joulukuuta – Armeija kaappasi vallan Dahomeyssa.
• 28. joulukuuta – Lontoossa vietettiin Westminster Abbey -kirkon 900-vuotisjuhla.
• 29. joulukuuta – Suomen Kansanpuolue ja Vapaamielisten Liitto yhtyivät Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi.
• 30. joulukuuta – Ferdinand Marcos astui virkaansa Filippiinien presidenttinä. Hän oli jo ilmoittanut lähettävänsä joukkoja Yhdysvaltain tueksi Vietnamiin.

• Arno Penzias ja Robert Wilson löysivät kosmisen taustasäteilyn, jota pidetään alkuräjähdysteorian vahvana todisteena.
• Suomessa rekisteröitiin ensimmäisen kerran vuoden aikana yli 100 000 uutta henkilöautoa. Yksin Volkswagen Kuplaa rekisteröitiin yli 15 000 kappaletta.
• Digital Equipment Corporation julkaisee PDP-8 minitietokoneen

• 5. tammikuuta – Tero Vaara, suomalainen muusikko (Mamba)
• 6. tammikuuta – Tuija Brax, suomalainen poliitikko
• 12. tammikuuta – Rob Zombie, yhdysvaltalainen laulaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
• 15. tammikuuta – Thomas Blomqvist, suomalainen RKP:n kansanedustaja ja ministeri
• 16. tammikuuta – Mika Väyrynen, suomalainen jalkapalloilija
• 20. tammikuuta – Sophie, Vessexin kreivitär, prinssi Edwardin puoliso
• 22. tammikuuta – Steven Adler, yhdysvaltalainen rumpali (Guns N’ Roses)
• 22. tammikuuta – Diane Lane, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. tammikuuta – Pekka Lehti, suomalainen basisti, säveltäjä ja tuottaja
• 25. tammikuuta – Esa Kirkkopelto, suomalainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja
• 25. tammikuuta – Esa ”Tiki” Tikkanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 27. tammikuuta – Alan Cumming, skotlantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja
• 30. tammikuuta – Saija Varjus, suomalainen laulaja
• 1. helmikuuta – Sheryl Ann ”Sherilyn” Fenn, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. helmikuuta – Brandon Lee, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
• 1. helmikuuta – Stéphanie, Monacon prinsessa
• 3. helmikuuta – Marjo Matikainen-Kallström, suomalainen hiihtäjä ja poliitikko
• 3. helmikuuta – Maura Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. helmikuuta – Lotta Edholm, ruotsalainen poliitikko
• 10. helmikuuta – Joona Tena, suomalainen elokuvaohjaaja
• 11. helmikuuta – Stephen Gregory, yhdysvaltalainen näyttelijä^lähde?
• 15. helmikuuta – Claire Yarlett, brittiläis-yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. helmikuuta – Michael Dell, yhdysvaltalainen liikemies (Dellin perustaja)
• 26. helmikuuta – Bradley Birkenfeld, yhdysvaltalainen pankkiiri ja veronkiertäjien ilmiantaja
• 1. maaliskuuta – Michael Claesson, ruotsalainen kenraali
• 2. maaliskuuta – Lars Christian Lilleholt, tanskalainen poliitikko
• 4. maaliskuuta – Paul W. S. Anderson, brittiläinen elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
• 9. maaliskuuta – Antonio Saca, El Salvadorin presidentti
• 17. maaliskuuta – Riko Eklundh, suomalainen näyttelijä
• 21. maaliskuuta – Markku Impiö, suomalainen säveltäjä ja sanoittaja
• 25. maaliskuuta – Sarah Jessica Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sinkkuelämää)
• 3. huhtikuuta – Jan Vapaavuori, suomalainen poliitikko ja ministeri, Helsingin pormestari
• 4. huhtikuuta – Robert Downey Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (Iron Man, Sherlock Holmes)
• 9. huhtikuuta – Paulina Porizkova, tšekkiläinen näyttelijä ja malli
• 10. huhtikuuta – Anna-Leena Härkönen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija (Häräntappoase)
• 16. huhtikuuta – Martin Lawrence, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko, ohjaaja ja tuottaja
• 20. huhtikuuta – Mikael Jungner, suomalainen poliitikko (Yleisradion ent. toimitusjohtaja)
• 21. huhtikuuta – Arja Koriseva, suomalainen laulaja (tangokuningatar)
• 23. huhtikuuta – Yrjö Rajapolvi, Sergei, suomalainen arkkimandriitta, Valamon luostarin igumeeni
• 28. huhtikuuta – Riku Aalto, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 30. huhtikuuta – Harri Laurila, suomalainen jääkiekkoilija
• 30. huhtikuuta – Adrian Pasdar, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
• 3. toukokuuta – Rob Brydon, walesilainen koomikko ja näyttelijä
• 4. toukokuuta – Mira Kivilä, suomalainen näyttelijä
• 9. toukokuuta – Steve Yzerman, kanadalainen jääkiekkoilija
• 14. toukokuuta – Eoin Colfer, irlantilainen kirjailija
• 17. toukokuuta – Trent Reznor, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja sanoittaja (Nine Inch Nails)
• 18. toukokuuta – Ingo Schwichtenberg (”The Puma”), saksalainen muusikko (Helloween)
• 23. toukokuuta – Christine Antorini, tanskalainen poliitikko
• 23. toukokuuta – Tito Faraci, italialainen sarjakuvantekijä
• 23. toukokuuta – Tom Tykwer, saksalainen elokuvaohjaaja, elokuvakäsikirjoittaja ja säveltäjä
• 24. toukokuuta – Janne Porkka, suomalainen juontaja, imitaattori ja käsikirjoittaja (Onnenpyörä)
• 27. toukokuuta – Kristina Winberg, ruotsalainen poliitikko
• 29. toukokuuta – Jarmo Myllys, suomalainen jääkiekkoilija
• 4. kesäkuuta – Michael Doohan, australialainen ratamoottoripyöräilijä
• 12. kesäkuuta – Jari Heinonen (”Jari Sarasvuo”), suomalainen juontaja, kouluttaja ja toimitusjohtaja
• 13. kesäkuuta – Chuck Behler, yhdysvaltalainen rumpali
• 13. kesäkuuta – Lisa Vidal, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. kesäkuuta – Andrea Ghez, vuoden 2020 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja professori
• 21. kesäkuuta – Konsta Mäkelä, suomalainen näyttelijä
• 27. kesäkuuta – Daniel Helldén, ruotsalainen poliitikko

• 3. heinäkuuta – Tommy Flanagan, skotlantilainen näyttelijä
• 22. heinäkuuta – Lilli Paasikivi, suomalainen oopperalaulaja
• 22. heinäkuuta – Michael Shawn Hickenbottom (”Shawn Michaels”), yhdysvaltalainen show-painija
• 23. heinäkuuta – Saul Hudson (”Slash”), brittiläissyntyinen kitaristi, (Guns N’ Roses)
• 24. heinäkuuta – Merete Morken Andersen, norjalainen kirjailija
• 24. heinäkuuta – Doug Liman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -kuvaaja
• 25. heinäkuuta – Juha Nabb, suomalainen punkmuusikko (k. 2011)
• 28. heinäkuuta – Daniela Mercury, brasilialainen laulaja
• 31. heinäkuuta – Joanne ”J. K.” Rowling, brittiläinen kirjailija (Harry Potter -kirjat)
• 4. elokuuta – Fredrik Reinfeldt, ruotsalainen poliitikko
• 6. elokuuta – Stéphane Peterhansel, ranskalainen moottoriurheilija
• 16. elokuuta – Jari Sillanpää, ruotsinsuomalainen laulaja
• 19. elokuuta – Kyra Sedgwick, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. elokuuta – Maarit Verronen, suomalainen kirjailija (Kulkureita ja unohtajia)
• 25. elokuuta – Mia Zapata, yhdysvaltalainen laulaja (k. 1993)
• 28. elokuuta – Olav Akselsen, norjalainen poliitikko (k. 2021)
• 28. elokuuta – Satoshi Tajiri, japanilainen videopelisuunnittelija
• 28. elokuuta – Amanda Tapping, kanadalainen näyttelijä
• 28. elokuuta – Eilleen Regina Edwards (”Shania Twain”), kanadalainen laulaja
• 3. syyskuuta – Carlos Irwin Estévez (”Charlie Sheen”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Wall Street – rahan ja vallan katu)
• 11. syyskuuta – Richard Melville Hall (”Moby”), yhdysvaltalainen muusikko
• 13. syyskuuta – Zak Starkey, brittiläinen rock-muusikko
• 13. syyskuuta – Lammin Sullay, sierraleonelainen Suomessa kauan asunut kirjailija (k. 2004)
• 14. syyskuuta – Dmitri Medvedev, venäläinen poliitikko ja Venäjän presidentti 2008–2012
• 17. syyskuuta – Kyle Chandler, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. syyskuuta – Yūji Naka, japanilainen videopelisuunnittelija
• 17. syyskuuta – Bryan Singer, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
• 21. syyskuuta – Markus Grosskopf, saksalainen muusikko
• 21. syyskuuta – Johanna Vuoksenmaa, suomalainen elokuvaohjaaja
• 26. syyskuuta – Lene Espersen, tanskalainen poliitikko
• 3. lokakuuta – Jan-Ove Waldner, ruotsalainen pöytätenniksen pelaaja
• 5. lokakuuta – Mario Lemieux, kanadalainen jääkiekkoilija
• 11. lokakuuta – Lennie James, englantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija
• 11. lokakuuta – Julianne McNamara, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
• 12. lokakuuta – Jari Stenvall, suomalainen hallintotieteilijä ja professori
• 13. lokakuuta – Ari Haukkala, suomalainen sosiaalipsykologi ja dosentti (k. 2021)
• 13. lokakuuta – Mikko Manninen, suomalainen jalkapalloilija
• 14. lokakuuta – Steve Coogan, englantilainen näyttelijä ja koomikko
• 16. lokakuuta – Espen Egil Hansen, norjalainen toimittaja
• 20. lokakuuta – Jakob Hellman, ruotsalainen muusikko
• 20. lokakuuta – Petri Liski, suomalainen näyttelijä, juontaja ja muusikko
• 24. lokakuuta – Kimmo Taavila, suomalainen elokuvaleikkaaja
• 26. lokakuuta – Sakari Oramo, suomalainen kapellimestari
• 30. lokakuuta – Fumihito, japanilainen prinssi, keisari Akihiton poika
• 4. marraskuuta – Wayne Static, yhdysvaltalainen muusikko (Static-X) (k. 2014)
• 10. marraskuuta – Edmund ”Eddie” Irvine, pohjoisirlantilainen Formula 1 -kuljettaja
• 12. marraskuuta – Lex Lang, yhdysvaltalainen musiikintuottaja, lauluntekijä ja ääninäyttelijä
• 16. marraskuuta – Mika Aaltonen, suomalainen jalkapalloilija ja tulevaisuudentutkija
• 21. marraskuuta – Björk Guðmundsdóttir (”Björk”), islantilainen laulaja
• 26. marraskuuta – Petri Pellikka, suomalainen maantieteilijä ja geoinformaatikko
• 27. marraskuuta – Katja Hagelstam, suomalainen valokuvaaja
• 30. marraskuuta – Ben Stiller, yhdysvaltalainen koomikko (Sekaisin Marista)
• 30. marraskuuta – Andrew Tiernan, brittiläinen näyttelijä
• 1. joulukuuta – Lauri Johansson, entinen rikollinen
• 3. joulukuuta – Hannu Honkanen, suomalainen jalkapalloilija
• 4. joulukuuta – Ulf Kirsten, saksalainen jalkapalloilija
• 7. joulukuuta – Jeffrey Wright, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
• 10. joulukuuta – Eppu Salminen, suomalainen näyttelijä ja juontaja
• 18. joulukuuta – Juha Järvenpää, suomalainen jääkiekkoilija
• 19. joulukuuta – Iren Reppen, norjalainen näyttelijä
• 27. joulukuuta – Åsleik Engmark, norjalainen koomikko ja näyttelijä (k. 2017)
• 31. joulukuuta – Gong Li, kiinalainen näyttelijä (Keisari ja salamurhaaja)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1965 kuolleista henkilöistä

• 4. tammikuuta – T. S. Eliot, vuoden 1948 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilais-yhdysvaltalainen kirjailija (Autio maa) (s. 1888)
• 7. tammikuuta – Eino Rastas, suomalainen kestävyysjuoksija (s. 1894)
• 10. tammikuuta – Frederick Fleet, englantilainen merimies, Titanicin tähystäjä (s. 1887) (itsemurha)
• 13. tammikuuta – Leo Funtek, slovenialais-suomalainen viulisti, pianisti, kapellimestari ja musiikkipedagogi (s. 1885)
• 15. tammikuuta – Pauli Tuovinen, suomalainen lääkäri ja dosentti (s. 1903)
• 19. tammikuuta – Yrjö Selin, suomalainen sellisti ja professori
• 20. tammikuuta – Jussi Komi, suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä (s. 1894)
• 21. tammikuuta – Reino Helismaa, suomalainen säveltäjä, kuplettilaulaja, elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja sanoittaja (Päivänsäde ja menninkäinen) (s. 1913)
• 24. tammikuuta – Winston Churchill, vuoden 1953 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (s. 1874)
• 24. tammikuuta – Iikka Martas, suomalainen arkkitehti (s. 1909)
• 26. tammikuuta – Lauri Hirvensalo, suomalainen kirjallisuuden suomentaja ja sanakirjojen tekijä (s. 1892)
• 27. tammikuuta – Reino Kuuskoski, suomalainen virkamies, juristi, hallintotuomari ja Suomen pääministeri (s. 1907)
• 28. tammikuuta – Taimur ibn Feisal, Omanin sulttaani 1913–1932 (s. 1886)
• 28. tammikuuta – Maxime Weygand, ranskalainen kenraali (s. 1867)
• 30. tammikuuta – Arvo Himberg, suomalainen pääkonsuli, urheilujohtaja ja toimitusjohtaja (s. 1892)
• 1. helmikuuta – Johan Scharffenberg, norjalainen psykiatri (s. 1869)
• 5. helmikuuta – Alfons Hellström, suomalainen insinööri ja keksijä (s. 1877)
• 13. helmikuuta – Raimo Virtanen (”Rami Sarmasto”), suomalainen näyttelijä ja muusikko (s. 1938) (liikenneonnettomuus)
• 15. helmikuuta – Nathaniel Adam Coles (”Nat King Cole”), yhdysvaltalainen laulaja ja jazz-muusikko (Mona Lisa) (s. 1919)
• 20. helmikuuta – Eljas Erkko, suomalainen lakimies, poliitikko ja lehtimies (s. 1895)
• 21. helmikuuta – Malcolm Little (”Malcolm X”), yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (s. 1925)
• 23. helmikuuta – Arthur Stanley Jefferson (”Stan Laurel”), brittiläissyntyinen näyttelijä ja koomikko (Ohukainen) (s. 1890)
• 26. helmikuuta – Martti Honkavaara, suomalainen hallitussihteeri (s. 1910)
• 26. helmikuuta – Julius Skutnabb, suomalainen kilpaluistelija (olympiavoittaja) (s. 1889)
• 28. helmikuuta – Adolf Schärf, Itävallan liittopresidentti (s. 1890)
• 1. maaliskuuta – Orest Bodalew, suomalainen pianisti ja pianopedagogi (s. 1907)
• 6. maaliskuuta – Herbert Morrison, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko (s. 1888)
• 8. maaliskuuta – Urho Castrén, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1886)
• 10. maaliskuuta – Hans Gabrielsen, norjalainen poliitikko (s. 1891)
• 10. maaliskuuta – Eino Hyyrynen, suomalainen lausuntataiteilija (s. 1902)
• 12. maaliskuuta – Kauno Kleemola, suomalainen poliitikko ja eduskunnan puhemies (s. 1906)
• 18. maaliskuuta – Faruk, Egyptin viimeinen kuningas (1936–1952) (s. 1920)
• 19. maaliskuuta – Gheorghe Gheorghiu-Dej, Romanian valtionpäämies (s. 1901)
• 22. maaliskuuta – Mario Bonnard, italialainen elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja (s. 1889)
• 29. maaliskuuta – Gösta Adrian-Nilsson, ruotsalainen taidemaalari (s. 1884)
• 29. maaliskuuta – Wilhelm Worringer, saksalainen taidehistorioitsija (s. 1881)
• 30. maaliskuuta – Frans Ekebom, suomalainen elokuvaaja (s. 1889)
• 30. maaliskuuta – Philip Showalter Hench, vuoden 1950 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen endokrinologi (s. 1896)
• 1. huhtikuuta – Helena Rubinstein, puolalais-yhdysvaltalainen kosmetiikkayrittäjä (s. 1871)
• 14. huhtikuuta – Perry Smith, yhdysvaltalainen murhaaja (hirtettiin) (s. 1928)
• 21. huhtikuuta – Edward Victor Appleton, vuoden 1947 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1892)
• 22. huhtikuuta – Sakari Pälsi, suomalainen arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, kirjailija ja valokuvaaja (Fallesmannin-Arvo ja minä) (s. 1882)
• 1. toukokuuta – Lindley Armstrong Jones (”Spike Jones”), yhdysvaltalainen muusikko ja koomikko (s. 1911)
• 9. toukokuuta – Leopold Figl, Itävallan liittokansleri 1945–1953 (s. 1902)
• 14. toukokuuta – Kaarlo Hillilä, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1902)
• 19. toukokuuta – Reino Cederberg, suomalainen agronomi, sotilas ja IKL:n kansanedustaja (s. 1897)
• 20. toukokuuta – Kalle Tolonen, suomalainen insinööri ja TVH:n ylijohtaja
• 21. toukokuuta – Geoffrey de Havilland, brittiläinen ilmailun pioneeri ja insinööri (s. 1882)
• 24. toukokuuta – Edvard Björkenheim, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (s. 1901)
• 4. kesäkuuta – Ville Kolehmainen, suomalainen yritysjohtaja (s. 1901)
• 7. kesäkuuta – Judith Tuvim (”Judy Holliday”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Aatamin kylkiluu) (s. 1921)
• 13. kesäkuuta – Martin Buber, israelilainen uskonnonfilosofi (s. 1878)
• 15. kesäkuuta – Harry Babcock, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä ja olympiavoittaja (s. 1890)
• 15. kesäkuuta – Maurice Bouton, ranskalainen soutaja ja olympiamitalisti (s. 1892)
• 22. kesäkuuta – David O. Selznick, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1902)
• 28. kesäkuuta – Nils Swedlund, Ruotsin puolustusvoimien komentaja (s. 1898)

• 2. heinäkuuta – Hilma Svedal, ruotsalainen kotiapulainen ja kullankaivaja (s. 1870)
• 7. heinäkuuta – Moshe Sharett, Israelin pääministeri (s. 1894)
• 9. heinäkuuta – Louis Harold Gray, englantilainen fyysikko ja radiobiologi (s. 1905)
• 14. heinäkuuta – Adlai Stevenson, yhdysvaltalainen poliitikko (moninkertainen presidenttiehdokas) (s. 1900)
• 18. heinäkuuta – Erik Gabrielsson, suomalainen poliisimestari ja poliisikomentaja (s. 1903)
• 19. heinäkuuta – Leevi Kuuranne, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
• 19. heinäkuuta – Viljo Lehtinen (”Veli Lehto”), suomalainen iskelmälaulaja ja pappi (s. 1904)
• 19. heinäkuuta – Syngman Rhee, Etelä-Korean presidentti 1948–1960 (s. 1875)
• 24. heinäkuuta – Auguste Pahl, saksalainen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1855)
• 27. heinäkuuta – Agnes Langenskjöld, suomenruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja esseisti (s. 1887)
• 27. heinäkuuta – Gustav Natvig-Pedersen, norjalainen poliitikko (s. 1893)
• 30. heinäkuuta – Jun’ichirō Tanizaki, japanilainen kirjailija (Unien silta) (s. 1886)
• 1. elokuuta – Harold G. Bowen, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1883)
• 6. elokuuta – Aksel Sandemose, norjalainen kirjailija (s. 1899)
• 9. elokuuta – Jane Derby, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
• 13. elokuuta – Hayato Ikeda, japanilainen poliitikko (s. 1899)
• 17. elokuuta – Paavo A. Viding, suomalainen agronomi, pääjohtaja ja ministeri (s. 1899)
• 27. elokuuta – Charles Edouard Jeanneret-Gris (”Le Corbusier”), sveitsiläinen arkkitehti (s. 1887)
• 28. elokuuta – Rašid Ali al-Kailani, irakilainen poliitikko (s. 1892)
• 31. elokuuta – E. E. Smith, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (s. 1890)
• 4. syyskuuta – Albert Schweitzer, vuoden 1952 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen muusikko, lääkäri, lähetystyöntekijä ja filosofi (s. 1875)
• 5. syyskuuta – Albin Ikonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1884)
• 8. syyskuuta – Hermann Staudinger, vuoden 1953 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1881)
• 13. syyskuuta – Aukusti Asko-Avonius, suomalainen liikemies ja vuorineuvos (s. 1887)
• 13. syyskuuta – Axel Slangus, suomalainen näyttelijä (Meidän poikamme) (s. 1890)
• 14. syyskuuta – Helmi Auvinen, suomalainen runoilija (s. 1876)
• 15. syyskuuta – Onni Pohjakallio, suomalainen kasvipatologi ja professori (s. 1903)
• 20. syyskuuta – Tuanku Syed Putra, Malesian kuningas (s. 1920)
• 23. syyskuuta – Jarl Lundqvist, suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Suomen ilmavoimien komentaja (s. 1896)
• 29. syyskuuta – Per Adolf von Bonsdorff, suomalainen hammaslääkäri ja professori (s. 1885)
• 5. lokakuuta – Lauri Kaijalainen, suomalainen toimittaja, maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (s. 1900)
• 8. lokakuuta – Matti Koskenkorva, suomalainen hiihtäjä (s. 1880)
• 12. lokakuuta – Paul Hermann Müller, vuoden 1948 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen kemisti (s. 1899)
• 16. lokakuuta – Ernst Hohner, saksalainen soitintehtailija (s. 1886)
• 18. lokakuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1919) (lento-onnettomuus Vietnamissa)
• 22. lokakuuta – Paul Tillich, saksalainen teologi (s. 1886)
• 25. lokakuuta – Martti Hela, suomalainen säveltäjä ja professori (s. 1890)
• 28. lokakuuta – Egil Hylleraas, norjalainen teoreettinen fyysikko (s. 1898)
• 2. marraskuuta – Norman Morrison, yhdysvaltalainen kveekari ja Vietnamin sodan vastustaja (s. 1933) (polttoitsemurha)
• 4. marraskuuta – Harald Hägerström, suomalainen asianajaja, varatuomari ja pormestari (s. 1892)
• 6. marraskuuta – Edgar Varèse, ranskalais-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1883)
• 16. marraskuuta – Erik Heinrichs, suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1890)
• 20. marraskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (s. 1904)
• 22. marraskuuta – Oskar Nousiainen, suomalainen kirjallisuudentutkija, kirjailija, runoilija ja suomentaja (s. 1892)
• 24. marraskuuta – Elisabet, Belgian kuningatar (s. 1876)
• 28. marraskuuta – Uno Pihlström, suomalainen elokuvaaja (s. 1903)
• 1. joulukuuta – Aku Räty, suomalainen maallikkosaarnaaja (s. 1897)
• 5. joulukuuta – Joseph Erlanger, vuoden 1944 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tutkija (s. 1874)
• 6. joulukuuta – Wilhelm Rasmussen, norjalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
• 12. joulukuuta – Halvdan Koht, norjalainen historioitsija ja poliitikko (s. 1873)
• 16. joulukuuta – W. Somerset Maugham, englantilainen kirjailija (Kuu ja kupariraha) (s. 1874)
• 16. joulukuuta – Tito Schipa, italialainen oopperalaulaja (s. 1888)
• 16. joulukuuta – Salote Tupou III, Tongan kuningatar (s. 1900)
• 17. joulukuuta – Johannes Haapasalo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1880)
• 22. joulukuuta – Lauri Viita, suomalainen kirjailija (Betonimylläri) (s. 1916)
• 26. joulukuuta – Hilja Aaltonen, suomalainen kirjailija (s. 1885)
• 27. joulukuuta – Edgar Ende, saksalainen surrealistinen taidemaalari ja kirjailija (s. 1901)
• 29. joulukuuta – Lauri Parikka, suomalainen kuvataiteilija (s. 1895)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Shin’ichirō Tomonaga, Julian Schwinger ja Richard Feynman
• Nobelin kemianpalkinto: Robert Burns Woodward
• Nobelin lääketieteen palkinto: François Jacob, André Lwoff ja Jacques Monod
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Mihail Šolohov
• Nobelin rauhanpalkinto: Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto

• Elokuvavuosi 1965
• Kirjallisuusvuosi 1965
• Musiikkivuosi 1965
• Urheiluvuosi 1965

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1965.