Assemblaasi

Maailma on täynnä Assemblaasi:ta historiallisista henkilöistä ajankohtaisiin yhteiskuntaamme vaikuttaviin kysymyksiin. On tärkeää ymmärtää Assemblaasi:n merkitys ja vaikutus elämäämme, koska sen vaikutus voi olla merkittävä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Assemblaasi:n roolia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Hänen panoksestaan ​​historiassa ja hänen merkityksellisyytensä nykymaailmassa, Assemblaasi on jättänyt lähtemättömän jäljen, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.

Karel Appel, Sammakko ja sateenvarjo.

Assemblaasi (ransk. assemblage, kooste) eli esinekooste[1] on taiteessa kollaasin kolmiulotteinen vastine, useista esineistä koottu taideteos.[2] Ensimmäisiä assemblaasin tekijöitä olivat kubistit. Picasso kokeili vuonna 1912 uutta tekniikkaa teoksessaan Kitara.[3] Hän käytti siinä paperia, pahvia ja narua, jota hän leikkasi ja liimasi yhteen. Myöhemmin hän teki Kitara-teoksesta uuden version metallilevystä.[4][5]

Assemblaasin omaksuivat myös dadaistit ja surrealistit, kuten Kurt Schwitters ja Marcel Duchamp,[6][7] ja 1960-luvulla uusrealistit.[8] 1950-luvun alusta lähtien Louise Nevelson tuli tunnetuksi tekemillään laatikkomaisilla assemblaaseilla, joihin hän käytti löytämiään esineitä, kuten huonekalujen osia ja jäännöspaloja, jotka hän useimmiten maalasi yksivärisiksi mustalla, valkoisella tai kullanvärisellä maalilla.[9]

Lähteet

  1. ↑ Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 38. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8
  2. ↑ Assemblaasi Tieteen termipankki. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ Mäkikoskela, Riikka: Ympäri, sisällä : kolmiulotteinen työskenteleminen kuvataiteessa, s. 42–43. (Väitöskirja) Helsinki: Aalto-yliopisto, 2015. ISBN 978-952-60-6398-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.1.2022.
  4. ↑ Picasso: Guitars 1912–1914 MoMA – The Museum of Modern Art. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Pablo Picasso. Guitar. Paris, January–February 1914 MoMA – The Museum of Modern Art. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Kihlman, Asta: Leikkikalut vakavina Turun Sanomat. 11.3.2017. Viitattu 29.1.2022.
  7. ↑ Art Term – Assemblage Tate. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Huhtamäki, Ulla: "Heittäydy vapauteen" : avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965, s. 141, 154. (Väitöskirja) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2007. ISBN 978-951-39-2964-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.1.2022.
  9. ↑ Louise Nevelson (American, 1899–1988) Artnet. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Yhdistelmätekniikat

Assemblaasi Fotomontaasi Frottage Kollaasi Readymade Bricolage