Frottage:n maailmassa on aina ollut suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnan taholta. Vuosisatojen ajan Frottage on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri aloilla, niin politiikassa, tieteessä, kulttuurissa kuin jokapäiväisessä elämässä. Frottage:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus on tuntunut kaikilla ihmiselämän aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Frottage:n roolia historiassa ja sen merkitystä nykyisyydessä, analysoimme sen eri puolia ja pohdimme sen merkitystä ympäröivän maailman ymmärtämiseksi paremmin.
Frottage (ransk.) eli frottaasi on surrealistien kehittämä piirustustekniikka. Frottaasi tehdään laittamalla paperi epätasaisen ja karhean pinnan tai litteän esineen päälle. Paperia hangataan liidulla tai pehmeällä lyijykynällä niin, että koholla olevat osat saavat väriä. Surrealistit sovelsivat frottaasia myös öljymaalauksissa.[1][2]
Frottagen kehitti Max Ernst vuonna 1925. Hän käytti paperin alla muun muassa kasvien lehtiä, maalausimpastoja ja säkkikangasta. Surrealistit suosivat muutenkin erilaisia automaattisia ja sattumanvaraisia tekniikkoja, joiden avulla he etsivät tietä alitajuntaan.[2]
Frottaasia vastaavaa tekniikkaa käytetään myös arkeologiassa kalliopiirrosten, riimukivien ja vastaavien dokumentointiin.
Kiveen hakattujen kirjoitusten ja kuvioiden kopiomenetelmä, joka tunnetaan myös nimellä hierrevedos tunnettiin Kiinassa jo Han-dynastian aikana. Tämä puupiirrosten edelläkävijä tehdään asettamalla paperi reliefin pintaan ja hierretään paperia värityynyllä.[3]