Nykymaailmassa Asutushallitus on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Asutushallitus on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, historiassa tai työpaikalla. Asutushallitus on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti kiehtova aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Asutushallitus:een, syventämällä sen tärkeyttä, mahdollisuuksia ja haasteita, joita se tällä hetkellä tarjoaa.
Asutushallitus oli vuosina 1917–1938 ja 1959–1971 toiminut suomalainen keskusvirasto, joka johti asutustoimintaa Suomessa. Vuosina 1938–1959 sen tehtäviä hoiti maatalousministeriön asutusasiainosasto eli ASO. Viraston tehtävänä oli myös parantaa tilattoman väestön oloja.
Asutushallitusta edelsi Tilattoman väestön lainarahasto, joka perustettiin 5. joulukuuta 1898. Se lainasi maalaiskunnille, maanviljelysseuroille ja muille vastaaville yhdistyksille varoja apukassojen perustamiseen. Näillä varoilla rahoitettiin tilattoman väestön maanhankintaa ja talonrakennusta. Suomen senaatti asetti 1. toukokuuta 1906 varojen käyttöä valvomaan tarkastajan, joka vuodesta 1915 tunnettiin nimellä asutustarkastaja. Asutushallitus perustettiin 24. lokakuuta 1917 annetulla asetuksella, ja sen alaisuuteen asetettiin useita asutustarkastajia. Maatalousministeriön asutusasiainosasto hoiti Asutushallituksen tehtäviä 1. tammikuuta 1938 – 1. maaliskuuta 1959.
Asutushallitus yhdistettiin vuonna 1971 Maataloushallituksen kanssa uudeksi Maatilahallitukseksi.
Asutushallituksen ylijohtajat
Maatalousministeriön asutusasiainosaston päällikkö/ylijohtaja
Asutushallituksen pääjohtaja