Atari Lynx

Nykyään Atari Lynx on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Sen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja se kattaa useita alueita, kuten teknologian, kulttuurin, politiikan ja tieteen. Atari Lynx on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden ja fanien sekä yleensä kansalaisten huomion, ja siitä on tullut olennainen osa mediaa ja sosiaalista agendaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Atari Lynx:een liittyviä eri näkökohtia ja puolia tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä tänään erittäin tärkeästä aiheesta.

Atari Lynx
Kehittäjä Atari
Julkaisu 1989
Muisti 64K RAM
Tallennusväline pelimoduuli
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Atari Lynx oli ensimmäinen ja ainoa Atarin julkaisema käsipelikonsoli ja myös ensimmäinen värinäytöllinen käsikonsoli. Se julkaistiin vuonna 1989 Nintendon Game Boyn ja myöhemmin myös Sega Game Gearin kilpailijaksi.

Lynxin suunnitteli Epyx, jossa se tunnettiin nimellä Handy. Kaksi laitteen suunnittelijoista, Dave Needle ja R.J. Mical, olivat toimineet myös Amigan suunnittelussa.[1]

Nintendo onnistui markkinoimaan omaa käsikonsoliaan paremmin eikä Atari lopulta onnistunut tekemään lopullista läpimurtoa käsikonsolillaan.

Tekniikka

Teknisiltä ominaisuuksiltaan Lynxiä on luonnehdittu "tasku-Amigaksi": laitteistoon kuului muun muassa blitteri, rautapohjainen sprite-zoomaus, 4 096 väriä ja nelikanavainen digitaaliääni. Kovatasoisesta tekniikastaan huolimatta Lynx ei menestynyt kovinkaan hyvin, koska se oli kohderyhmälleen liian kallis ja melko isokokoinen.

Pelit

Kuvia

Vastaanotto Suomessa

Mikrobitti kehui arvostelussaan konsolin värikästä näyttöä, ääniominaisuuksia, muotoilua, pelaamisen yleistä mukaansatempaavuutta sekä Electrocop- ja Gates of Zendocon -pelejä. Moitteita arvostelija antoi näytön pienestä katselukulmasta ja konsolin virrankulutuksesta.[2]

Lähteet

  1. Atari Lynx History atariage.com. Viitattu 26.2.2017.
  2. Ilveksen sukua (Mikrobitti 5/1990, sivu 15)