Atlantintöyhtökampela

Nykyään Atlantintöyhtökampela on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Atlantintöyhtökampela on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen, poliittinen tai taloudellinen taso, Atlantintöyhtökampela on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja muutoksia eri alueilla. Kautta historian Atlantintöyhtökampela on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Atlantintöyhtökampela:n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Atlantintöyhtökampela
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Piikkimakrillikalat Carangiformes
Heimo: Vasensilmäkampelat Bothidae
Suku: Arnoglossus
Laji: thori
Kaksiosainen nimi

Arnoglossus thori
Kyle, 1913

Katso myös

  Atlantintöyhtökampela Wikispeciesissä
  Atlantintöyhtökampela Commonsissa

Atlantintöyhtökampela (Arnoglossus thori)[2] on vasensilmäkampeloihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan Atlantista ja Mustastamerestä.

Koko ja ulkonäkö

Atlantintöhtökampela kasvaa useimmiten 12–15 cm pitkäksi ja voi suurimmillaan saavuttaa 18–25 cm:n pituuden. Laji on ruumiinrakenteeltaan litteä ja soikea. Silmät sijaitsevat kalan vasemmalla kyljellä. Atlantintöyhtökampelan selkäevän toinen ruoto on muita ruotoja pidempi ja nauhamaisen litteä. Toisinaan myös muutama muu selkäevän ensimmäisitä ruodoista on hieman pidentynyt. Lajin vasen kylki on harmahtavanruskeankirjava ja siinä runsaasti tummia pilkkuja ja laikkuja. Atlantintöyhtökampelan vasen kylki on vaalea. Pidentynyt selkäevän ruoto on vaalea.[3][4][5]

Levinneisyys ja elintavat

Atlantintöyhtökampelaa tavataan Iso-Britannian ja Irlannin etelärannikolla, Ranskasta Sierra Leoneen, Välimerestä ja Mustastamerestä. Kala elää muta- tai hiekkapohjilla ja usein myös meriheinää kasvavilla alueilla. Atlantintöyhtykampelan ravintoa ovat pienet kalat ja selkärangattomat eläimet. Lisääntymiskausi on huhtikuulta heinäkuulle.[1][4][5]

Atlantintöyhtökampelaa kalastetaan pienissä määrin esimerkiksi Välimeren alueella ja Luoteis-Afrikan rannikolla. Kalaa syödään joko tuoreena tai kuivattuna ja suolattuna.[1][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Tous, P., Sidibé, A, Djiman, R., Cissoko, K., Camara, K., Munroe, T., Adeofe, T.A., Camara, Y.H., de Morais, L., Sagna, A. & Sylla, M.: Arnoglossus thori IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.1.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 107. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  3. ↑ Arnoglossus thori (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 17.1.2025. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Kent E. Carpenter, Nicoletta De Angelis: The living marine resources of the Eastern Central Atlantic, s. 2984. FAO, 2016. ISBN 978-92-5-109267-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b Lin Baldock, Frances Dipper: Inshore Fishes of Britain and Ireland, s. 138. Princeton University Press, 2023. ISBN 978-0-691-24901-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)