Nykyään Auli Marttinen on toistuva teema modernissa yhteiskunnassa. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen Auli Marttinen on herättänyt paljon keskustelua ja kiinnostusta ympäri maailmaa. Aiheen merkityksen kasvaessa on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme ja tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Auli Marttinen:n tärkeimpiä näkökohtia, analysoimme sen eri näkökulmia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Epäilemättä Auli Marttinen on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutus laajenee edelleen tulevina vuosina.
Auli Kyllikki Marttinen (ent. Palmer, s. 5. elokuuta 1961 Heinävesi) on suomalainen pikajuoksija. Hän edusti Heinäveden Hyrskettä, Lahden Ahkeraa, Viipurin Urheilijoita ja Helsingin Kisa-Veikkoja ja häntä valmensivat Jukka Härkönen, Timo Hietanen ja Ville Parikka.[1]
Marttinen voitti Kuopiossa 1987 sekä 100 että 200 metrin Suomen mestaruuden. Hämeenlinnassa 1988 hän sai pronssia 100 metrillä. Sisäratojen SM-kisoissa hän saavutti 200 metrillä pronssia Oulussa 1988 ja Kuopiossa 1993. Viestijuoksun SM-kisoissa hän saavutti 4×100 metrin viestissä hopeaa 1988 Lahden Ahkeran joukkueessa ja 4×400 metrin viestissä kultaa vuosina 1989, 1990 (ViipU), 1993, 1994, 1995 (LahdA) ja hopeaa 1991 (ViipU) sekä pronssia 1988 ja 1992 (LahdA).[1]
Marttinen hyppäsi huhtikuussa 2012 veteraanien halli-MM-kilpailuissa yli 50-vuotiaiden naisten korkeushypyn maailmanennätykseksi 156.[2]
Lähde: Tilastopaja[1]