Aune Huotari

Nykymaailmassa Aune Huotari on edelleen erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Aune Huotari kiinnostaa edelleen kaikenikäisiä ja -taustaisia ​​ihmisiä yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin tai arkielämän merkityksen vuoksi. Aune Huotari on ollut sen alkuperästä nykypäivän evoluutioon asti lukuisten tutkimusten, analyysien ja keskustelujen kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään paremmin sen laajuutta ja merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Aune Huotari:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Aune Annikki Huotari (18. marraskuuta 1903 Viipuri – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen lastenkirjailija.

Aune Huotarin vanhemmat olivat kansanedustajat Anni ja Anton Huotari.[1] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta 1922 ja valmistui vuotta myöhemmin kansakoulunopettajaksi. Työskenneltyään vuoden opettajana hän aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa. Huotari oli Akateeminen Sosialistiseuran perustajajäseniä ja kuului pitkään sen johtokuntaan. Viimeiset vuotensa hän työskenteli Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjastonhoitajana.[2] Huotari kirjoitti satuja ja tarinoita Suomen Työväen Raittiusliiton julkaisemaan Sarastus-lehteen ja vuonna 1931 niitä julkaistiin myös kirjana. Huotari kuoli keuhkotautiin Helsingin tuberkuloosisairaalassa.[3]

Teoksia

  • Satu lihavasta ja laihasta noita-akasta ynnä muita satuja. Helsinki: WSOY, 1931.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Sainio, Venla: Huotari, Anton (1881–1931) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.6.2023.
  2. ↑ Aune Huotari kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 28.12.1932, nro 353, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.6.2023.
  3. ↑ Aune Huotari kuollut. Soihtu, 1933, nro 1, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2023.