1903

Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

• 1. tammikuuta – Uusi saksan kielen oikeinkirjoitus astui voimaan Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa.
• 11. tammikuuta – Ensimmäinen sortokausi: kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov kehotti Turun ja Porin, Mikkelin ja Oulun läänien kuvernöörejä eroamaan näiden vastustettua uutta asevelvollisuuslakia. Myös Vaasan läänin kuvernööri erosi.
• 19. tammikuuta – Ensimmäinen transatlanttinen radiolähetys Yhdysvalloista Englantiin. (Ensimmäinen itä- ja länsirannikon välinen lähetys lähetettiin kaksi vuotta aiemmin, 1901, Yhdysvalloissa)
• 20. tammikuuta – Saksalais-tšekkiläiset neuvottelut kielten tasa-arvoisesta asemasta katkesivat.
• 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt esitteli senaatille Hay-Herràn-sopimuksen Panaman kanavasta Kolumbian ja Yhdysvaltain välillä.
• 25. tammikuuta – Keisari määräsi rangaistuksen Suomessa kutsunnoista pois jääneille. Heitä ei syytetty, mutta heidät erotettiin valtion viroista, eikä heitä voinut niihin vastedes valita. Heiltä evättiin ulkomaanpassi viideksi vuodeksi, eivätkä he saaneet valtion lainoja tai apurahoja.^[1] Rangaistus vaikutti etenkin ylioppilaisiin, jotka olivat mukana kutsuntalakon järjestämisessä.
• 5. maaliskuuta – Solmittiin sopimus Bagdadin rautatien rakentamisesta. Rata kulkee 2 200 kilometrin matkan Konstantinopolista Bagdadiin. Saksalainen yhtiö sai radan haltuunsa 99 vuodeksi, jonka jälkeen siitä tulee Turkin sulttaanin omaisuutta.
• 14. maaliskuuta – Britannian hallitus päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa kolme taistelulaivaa, neljä raskasta risteilijää, neljä panssariristeilijää, 15 torpedovenettä ja 10 sukellusvenettä.

• 9. huhtikuuta – Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov sai diktaattorinvaltuudet, muun muassa oikeuden maastakarkotukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.^[2][3] Hän karkotti aluksi kagaalin johtomiehiä ja lehtimiehiä.
• 19. huhtikuuta – Juutalaisten vastainen pogromi pääsiäissunnuntaina Kišinjovissa Moldaviassa. Sisäministeri Vjatšeslav von Plehwe piti tapahtunutta uskollisuuden osoituksena tsaarille, koska vallankumousliikkeessä toimi paljon juutalaisia. Suuri määrä juutalaisia pakeni väkivaltaa Yhdysvaltoihin.
• 22. huhtikuuta – Vapaaherra Viktor Magnus von Born, kreivi Carl Mannerheim, varatuomari Jonas Castrén, kirjailija Wentzel Hagelstam, konsuli Eugen Wolff, teollisuuden harjoittaja Reguel Wolff ja hovineuvos Abraham August Fellman karkotettiin Suomesta.^[4]
• 5. toukokuuta – Toimittaja Eero Erkko ja useita muita karkotettiin Suomesta.^[5]
• 7. toukokuuta – Saksan, Britannian ja Italian sopimus päätti maiden välisen ”tullisodan”.
• 23. toukokuuta – Ensimmäinen puhelinyhteys Pariisista Roomaan.
• 27. toukokuuta – Britannian alahuoneessa esiteltiin sopimus Venäjän, Britannian ja Persian välillä Persian alueen ja koskemattomuuden turvaamisesta.
• 4. kesäkuuta – Venäjällä määrättiin, etteivät juutalaiset saa periä maata tai kiinteistöjä sallittujen asuinalueiden ulkopuolelta.^[6]
• 11. kesäkuuta – Vapaamieliset upseerit salamurhasivat Serbian kuningas Aleksandar Obrenovićin ja hänen puolisonsa, sekä kuninkaan veljet, pääministerin ja sotaministerin sekä eräitä upseereja. Belgradin väki juhlisti tapahtunutta ja kansalliskokous valitsi uudeksi kuninkaaksi Genevessä asuneen prinssi Karageorgin, joka nousi valtaistuimelle nimellä Pietari I.

• 1. heinäkuuta – Ensimmäinen Ranskan ympäriajo lähti kello 03.16 aamuyöllä Pariisista. 2 428 km pitkän kilpailun voitti Maurice Garin tuloksella 93 tuntia 29 minuuttia.
• 17. heinäkuuta – Venäjällä keisarin määräys kielsi vankien ruumiilliset rangaistukset.
• 20. heinäkuuta – Pyhän Eliaksen päivänä makedonialaiset kapinoivat Makedonian sisäisen vallankumouksellisen järjestön johtamana osmanien valtaa vastaan. Lokakuuhun mennessä tuhat kapinallista menetti henkensä, 5 000 siviiliä ja 200 kylää hävitettiin.
• 24. heinäkuuta – Suomen kadettikoulu lakkautettiin.^[7]
• 29. heinäkuuta – Lakkoiluja ja levottomuuksia Kiovassa, Odessassa, Tiflisissä ja Bakussa.
• 30. heinäkuuta – Kielletty Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue aloitti toisen edustajakokouksensa Lontoossa. Puolue jakaantui Leninin johtamiin bolševikkeihin ja Juli Martovin johtamiin menševikkeihin.
• 3. elokuuta – Venetsian patriarkka Guiseppe Sarto valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Pius X. Itävallan keisari Frans Joosef I käytti veto-oikeuttaan ensimmäisenä nimettyä Mariano Rampollaa vastaan, koska hän oli eri mieltä Balkanin kysymyksestä kuin keisari, eivätkä kardinaalit valinneet Rampollaa paaviksi.
• 17. elokuuta – Suomen Työväenpuolueen 2. kokous alkoi Forssassa. Kokouksessa perustettiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (aluksi Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa) ja hyväksyttiin Suomen historian merkittävimpänä pidetty puolueohjelma.
• 23. elokuuta – Baselissa kokoontunut 6. Sionistikongressi päätti perustaa juutalaisvaltion Palestiinaan.
• 1. syyskuuta – Pasilan ja Karjaan välinen rataosuus avattiin junaliikenteelle.^[8][9]
• 30. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II kävi neuvottelemassa keisari Frans Joosefin kanssa Balkanin tilanteesta. Keisarit sopivat 3. lokakuuta Mürzstegin linnassa Steirmarkissa pitävänsä Turkin omistussuhteen ennallaan ja kehottivat sulttaani Abd ül-Hamid II:ta uudistuksiin Makedoniassa.

• 8. lokakuuta – Suomen Lähetysseura perusti ensimmäisen lähetysaseman Kiinaan.
• 17. lokakuuta – Alaska-sopimus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Yhdysvallat sai vaatimuksensa läpi.
• 3. marraskuuta – Vapaamielinen Giovanni Giolitti nimitettiin Italian pääministeriksi.
• 3. marraskuuta – ”Operettivallankumous”: Panama itsenäistyi Yhdysvaltain tuella Kolumbiasta. Yhdysvaltain laivat estivät Kolumbian joukkoja pääsemästä maihin kukistamaan kapinaa. Yhdysvallat tunnusti Panaman 6. marraskuuta, ja Panaman kanavan rakentamisesta solmittiin sopimus 16. marraskuuta.
• 24. marraskuuta – Port Arthurin kauppasatama avattiin.
• 9. joulukuuta – Norjan parlamentti stortinget hylkäsi yksimielisesti ehdotuksen naisten äänioikeudesta.
• 17. joulukuuta – Wrightin veljesten lentokoneen ensilento.

• Harley-Davidson Motor Company aloitti moottoripyörien valmistuksen Milwaukeessa Yhdysvalloissa.

• 3. tammikuuta – Aleksandr Bek, venäläinen kirjailija (k. 1972)
• 3. tammikuuta – Martti Suntela, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja maanviljelysneuvos (k. 1999)
• 4. tammikuuta – Georg Elser, saksalainen puuseppä ja kansallissosialistien vastustaja (k. 1945)
• 5. tammikuuta – Kirsten Hansteen, norjalainen poliitikko (k. 1974)
• 7. tammikuuta – Antanas Sniečkus, liettualainen kommunistipoliitikko (k. 1974)
• 8. tammikuuta – Gene Roth, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1976)
• 11. tammikuuta – Alan Paton, eteläafrikkalainen kirjailija (Itke, rakastettu maa) (k. 1988)
• 11. tammikuuta – Ilse Weber, tšekkiläinen runoilija (k. 1944)
• 17. tammikuuta – E. J. Paavola, suomalainen radiotoimittaja ja kansanedustaja (k. 1983)
• 19. tammikuuta – Dyre Vaa, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1980)
• 27. tammikuuta – John Carew Eccles, vuoden 1963 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen lääkäri ja neurotieteilijä (k. 1997)
• 29. tammikuuta – Ture Ara, suomalainen ooppera- ja iskelmälaulaja, laulunopettaja ja näyttelijä (k. 1979)
• 30. tammikuuta – Edward Wegelius, suomalainen lentokoneinsinööri ja VTT:n ylijohtaja (k. 1993)
• 3. helmikuuta – Frances James, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1988)
• 3. helmikuuta – Johan Strand Johansen, norjalainen poliitikko (k. 1970)
• 5. helmikuuta – Tuomi Elmgren-Heinonen, suomalainen laulaja, journalisti, kirjailija ja antroposofi (k. 2000)
• 13. helmikuuta – Georges Simenon, belgialainen kirjailija (Maigret-kirjat) (k. 1989)
• 16. helmikuuta – Georges-Henri Lévesque, kanadalainen dominikaani (k. 2000)
• 18. helmikuuta – Tokihiko Okada, japanilainen näyttelijä (k. 1934)
• 21. helmikuuta – Anaïs Nin, ranskalainen kirjailija (k. 1977)
• 21. helmikuuta – Raymond Queneau, ranskalainen kirjailija (k. 1976)
• 22. helmikuuta – Einar Inkeroinen, suomalainen päätoimittaja (k. 1956)
• 24. helmikuuta – John C. Robinson, yhdysvaltalainen Etiopian ilmavoimissa palvellut lentäjä (k. 1954)
• 26. helmikuuta – Giuseppe Gabrielli, italialainen lentokonesuunnittelija (k. 1987)
• 26. helmikuuta – Giulio Natta, vuoden 1963 Nobelin kemianpalkinnon saanut italialainen kemisti (k. 1970)
• 2. maaliskuuta – Erik Gadd, suomalainen kihlakunnantuomari ja asessori (Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjat: Opastus ja mallikokoelma) (k. 1982)
• 4. maaliskuuta – Luis Carrero Blanco, espanjalainen amiraali ja poliitikko (k. 1973)
• 5. maaliskuuta – Vilho Pentikäinen, suomalainen upseeri ja vakooja (k. 1942)
• 6. maaliskuuta – Nagako, Japanin leskikeisarinna (keisari Hirohiton puoliso) (k. 2000)
• 17. maaliskuuta – Olav Meisdalshagen, norjalainen poliitikko (k. 1959)
• 18. maaliskuuta – Galeazzo Ciano, italialainen poliitikko (k. 1944)
• 20. maaliskuuta – Sigurd von Numers, suomalainen diplomaatti (k. 1983)
• 22. maaliskuuta – Karl Löfström, suomalainen insinöörikenraalimajuri ja fotogrammetrian asiantuntija (k. 1984)
• 24. maaliskuuta – Adolf Butenandt, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti (k. 1995)
• 24. maaliskuuta – Malcolm Muggeridge, brittiläinen journalisti, kirjailija, satiirikko ja yliopiston rehtori (k. 1990)
• 27. maaliskuuta – Kalle Järvinen, suomalainen kuulantyöntäjä (k. 1941)
• 29. maaliskuuta – Kaarina Laurent, suomalainen kirjallisuudentutkija (k. 1964)

• 1. huhtikuuta – Viki Raaska, suomalainen insinööri ja radiotoimittaja (k. 1960)
• 2. huhtikuuta – Gabriel Cusson, kanadalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (k. 1972)
• 3. huhtikuuta – Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1979)
• 7. huhtikuuta – L. J. Järvinen, suomalainen kirjailija (k. 1957)
• 9. huhtikuuta – Gregory Pincus, yhdysvaltalainen tiedemies, e-pillerin keksijä (k. 1967)
• 12. huhtikuuta – Jan Tinbergen, vuoden 1969 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut alankomaalainen ekonomisti (k. 1994)
• 17. huhtikuuta – Lauri Saalasti, suomalainen runoilija (k. 1978)
• 26. huhtikuuta – Anne Fried, itävaltalais-suomalainen kirjailija (k. 1998)
• 27. huhtikuuta – Karl Maron, saksalainen poliitikko (k. 1975)
• 27. huhtikuuta – Tor Skjønsberg, norjalainen juristi ja poliitikko (k. 1993)
• 30. huhtikuuta – Evo Mannerheim-Weckman, suomenruotsalainen kirjailija (k. 1984)
• 2. toukokuuta – Rudolf Prüss, afrikkalaistaustainen suomalainen korpraali, joka taisteli ja kaatui talvisodassa (k. 1940)
• 2. toukokuuta – Eino Raita, suomalainen teatteriohjaaja, johtaja ja näyttelijä (k. 1970)
• 2. toukokuuta – Pauli Tuovinen, suomalainen lääkäri ja kirurgian dosentti (k. 1965)
• 3. toukokuuta – Harry Lillis Crosby (”Bing Crosby”), yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kulje tietäni) (k. 1977)
• 8. toukokuuta – Fernand Joseph Désiré Contandin (”Fernandel”), ranskalainen näyttelijä (”Isä Camillo”) (k. 1971)
• 12. toukokuuta – Annikki Repo (”Annikki Rasti”), suomalainen runoilija (k. 1952)
• 25. toukokuuta – Dagny Tande Lid, norjalainen kuvittaja (s. 1998)
• 28. toukokuuta – Artturi Rope, suomalainen sotilaskapellimestari ja säveltäjä ("Marsalkan hopeatorvet") (k. 1976)
• 28. toukokuuta – Elina Vaara, suomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 1980)
• 29. toukokuuta – Leslie Townes Hope (”Bob Hope”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu koomikko ja näyttelijä (k. 2003)
• 6. kesäkuuta – Rafael Paasio, Suomen pääministeri (1966–1968, 1972) (k. 1980)
• 6. kesäkuuta – Aram Hatšaturjan, armenialainen säveltäjä (”Sapelitanssi”) (k. 1978)
• 9. kesäkuuta – Felice Bonetto, italialainen kilpa-autoilija (k. 1953)
• 9. kesäkuuta – Kresten Damsgaard, tanskalainen poliitikko (k. 1992)
• 14. kesäkuuta – Lajos Steiner, unkarilais-australialainen shakinpelaaja (k. 1975)
• 20. kesäkuuta – Arnold Veimer, virolainen kommunistipoliitikko, Neuvosto-Viron pääministeri (1944–1951) (k. 1977)
• 21. kesäkuuta – Al Hirschfeld, yhdysvaltalainen karikatyristi (k. 2003)
• 22. kesäkuuta – Maurice Charbonneau, kanadalainen sellisti ja musiikkipedagogi (k. 1982)
• 23. kesäkuuta – Erling Lindahl, norjalainen näyttelijä (k. 1973)
• 25. kesäkuuta – Eric Arthur Blair (”George Orwell”), brittiläinen kirjailija (Vuonna 1984) (k. 1950)
• 25. kesäkuuta – Kai Birger Knudsen, norjalainen poliitikko (k. 1977)
• 26. kesäkuuta – Alfie Noakes, kanadalainen trumpetisti (k. 1982)

• 1. heinäkuuta – Amy Johnson, brittiläinen lentäjä (k. 1941)
• 2. heinäkuuta – Sir Alec Douglas-Home, Ison-Britannian pääministeri (1963–1964) (k. 1995)
• 2. heinäkuuta – Olavi V, Norjan kuningas (1957–1991) (k. 1991)
• 6. heinäkuuta – Hugo Theorell, vuoden 1955 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (k. 1982)
• 7. heinäkuuta – Lauri Kivekäs, suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos, STK:n puheenjohtaja ja ministeri (k. 1998)
• 12. heinäkuuta – Toivo Rapeli, suomalainen rovasti, kanslianeuvos ja kirjailija (k. 1995)
• 16. heinäkuuta – Toivo Kittelä, suomalainen rehtori ja kouluneuvos (k. 1974)
• 19. heinäkuuta – Selma Tuominen, Suomen pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (k. 2015)
• 21. heinäkuuta – Yrjö Jylhä, suomalainen suomentaja ja runoilija (Kiirastuli) (k. 1956)
• 24. heinäkuuta – Salli Katila, suomalainen kirjailija (k. 1975)
• 3. elokuuta – Habib Bourguiba, ensimmäinen Tunisian presidentti (1957–1987) (k. 2000)
• 8. elokuuta – Gunvor Kerkkonen, suomalainen historiantutkija (k. 2002)
• 9. elokuuta – Toivo Löyskä, suomalainen arkkitehti (k. 1975)
• 22. elokuuta – Veikko Paatero, suomalainen matemaatikko (k. 1986)
• 25. elokuuta – Simone Mareuil, ranskalainen näyttelijä (k. 1954)
• 31. elokuuta – Arthur Godfrey, yhdysvaltalainen radio- ja televisiojuontaja (k. 1983)
• 8. syyskuuta – Otto Flodin, suomalainen arkkitehti (k. 1969)
• 9. syyskuuta – Edward Upward, brittiläinen kirjailija (k. 2009)
• 10. syyskuuta – Georges de Rham, sveitsiläinen matemaatikko (k. 1990)
• 11. syyskuuta – Theodor Adorno, saksalainen sosiologi, filosofi, musiikkitieteilijä ja säveltäjä (Six Studies) (k. 1969)
• 15. syyskuuta – Yisrael Kristal, puolalais-israelilainen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut mies (k. 2017)
• 15. syyskuuta – Eduard Päll, virolainen kirjailija ja tiedemies (k. 1989)
• 17. syyskuuta – Dolores Costello, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979)
• 17. syyskuuta – Aarne Kukkonen, suomalainen nuortenkirjailija (k. 1977)
• 17. syyskuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (Synkkä yksinpuhelu) (k. 1964)
• 20. syyskuuta – Alva Garbo, ruotsalainen näyttelijä (k. 1926)
• 25. syyskuuta – Mark Rothko, venäläis-yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1970)
• 25. syyskuuta – Tyyne-Maija Salminen, suomalainen kirjailija (k. 1967)

• 1. lokakuuta – Martti Parantainen, suomalainen sotilaskapellimestari, musiikkieverstiluutnantti (k. 1975)
• 4. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja (RSHA:n päällikkö) (k. 1946)
• 6. lokakuuta – Ernest Walton, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut irlantilainen fyysikko (k. 1995)
• 7. lokakuuta – Frank Testa, yhdysvaltalainen ratapyöräilijä (k. 2000)
• 8. lokakuuta – Ferenc Nagy, unkarilainen poliitikko ja pääministeri (1946–1947) (k. 1979)
• 10. lokakuuta – Kaarle, Belgian sijaishallitsija (1944–1950) (k. 1983)
• 16. lokakuuta – Yrjö Kokko, suomalainen eläinlääkäri ja luontokirjailija (Pessi ja Illusia) (k. 1977)
• 17. lokakuuta – Nathanael West, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1940)
• 19. lokakuuta – Vittorio Giannini, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1966)
• 22. lokakuuta – George Wells Beadle, vuoden 1958 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geenitutkija (k. 1989)
• 23. lokakuuta – Werner Klingler, saksalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (k. 1972)
• 24. lokakuuta – Heinz Drewes, saksalainen kapellimestari ja musiikkivaikuttaja (k. 1980)
• 24. lokakuuta – Aino-Inkeri Notkola, suomalainen näyttelijä (k. 1999)
• 25. lokakuuta – Bodil Koch, tanskalainen poliitikko (k. 1972)
• 4. marraskuuta – Nee Shu-tsu (”Watchman Nee”), kiinalainen kirjailija ja kristitty julistaja (k. 1972)
• 7. marraskuuta – Dean Jagger, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k. 1991)
• 7. marraskuuta – Ståle Kyllingstad, norjalainen kuvanveistäjä ja lasitaiteilija (k. 1987)
• 7. marraskuuta – Konrad Lorenz, vuoden 1973 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen eläintieteilijä (k. 1989)
• 12. marraskuuta – Hans R. Knudsen, tanskalainen poliitikko (k. 1962)
• 18. marraskuuta – Aune Huotari, suomalainen lastenkirjailija (k. 1932)
• 27. marraskuuta – Karen Grønn-Hagen, norjalainen poliitikko (k. 1982)
• 27. marraskuuta – Lars Onsager, vuoden 1968 Nobelin kemianpalkinnon saanut norjalais-yhdysvaltalainen kemisti ja fyysikko (k. 1976)
• 29. marraskuuta – Nils Osara, suomalainen metsätieteen professori ja Metsähallituksen pääjohtaja (k. 1990)
• 30. marraskuuta – Kaarlo A. Turunen, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1976)
• 5. joulukuuta – Johannes Heesters, alankomaalainen näyttelijä, laulaja ja viihdetaiteilija (k. 2011)
• 5. joulukuuta – Cecil Powell, vuoden 1950 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen ydinfyysikko (k. 1969)
• 6. joulukuuta – Tony Lazzeri, yhdysvaltalainen baseballpelaaja (k. 1946)
• 13. joulukuuta – Aaro Murros, suomalainen kirjailija (k. 1979)
• 19. joulukuuta – George Davis Snell, vuoden 1980 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi (k. 1996)
• 22. joulukuuta – Haldan Keffer Hartline, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen neurotieteilijä (k. 1983)
• 23. joulukuuta – Fjalar Nordell, suomalainen vuorineuvos ja toimitusjohtaja (k. 1976)
• 26. joulukuuta – Elisha Cook Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1995)
• 28. joulukuuta – John von Neumann, unkarilais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja tietotekniikan kehittäjä (k. 1957)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1903 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Henri Becquerel, Pierre Curie ja Marie Curie
• Nobelin kemianpalkinto: Svante Arrhenius
• Nobelin lääketieteen palkinto: Niels Ryberg Finsen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Bjørnstjerne Bjørnson
• Nobelin rauhanpalkinto: Sir William Randal Cremer

• Kirjallisuusvuosi 1903

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1903.