Nykymaailmassa Aura Basket on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Vuosien varrella Aura Basket on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on lisännyt tietämystä ja ymmärtämistä sen eri puolista. Olipa kyse tieteen, yhteiskunnan, talouden tai kulttuurin aloilla, Aura Basket on osoittautunut merkittäväksi yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aura Basket:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä ja mahdollisia seurauksia tulevaisuutta ajatellen.
Aura Basket | |
---|---|
![]() |
|
Koko nimi | Aura Basket |
Perustettu | 2003 |
Lakkautettu | 2006 |
Kaupunki | Turku |
Kotiareena | Caribia Areena |
SM-kausia | 2 |
Kultaa | 0 |
Hopeaa | 0 |
Pronssia | 0 |
Aura Basket oli turkulainen koripalloseura, joka oli olemassa ainoastaan kolmen kauden ajan. Joukkue oli Turun NMKY:n ja Ura Basketin yhteinen edustusjoukkue SM-sarjassa, mutta seura rekisteröitiin Turkuun.
Aura Basket aloitti pelaamisen toiseksi korkeimmalta sarjatasolta, josta se nousi yhden kauden jälkeen Korisliigaan. Seuran sijoittui ensimmäisellä pääsarjakaudellaan runkosarjan kolmanneksi, mutta putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Toisella pääsarjakaudellaan Aura Basket voitti ainoastaan kolme ottelua ja kauden jälkeen seuran toiminta ajettiin alas.[1]
Turussa oli pelattu koripalloa edellisen kerran pääsarjatasolla kaudella 1999–2000, jolloin Piiloset pelasi sarjassa. Kyseisen kauden jälkeen seura suljettiin ulos sarjasta talousvaikeuksien takia.[2]
Aura Basket perustettiin vuonna 2003, jolloin Turun NMKY:n ja Kaarinan Uran edustusjoukkueet yhdistettiin.[3] Seurat katsoivat, että he tarvitsisivat yhteisen edustusjoukkueen, jolla pystyisi pelaamaan pääsarjatasolla.[1] Uusi seura rekisteröitiin Turkuun, joten joukkueen kotiareenakin päätettiin pitää Turussa. Molemmat seurat pelasivat jo I-divisioonassa, mutta vaikka seuroille oli käytössä kaksi paikkaa I-divisioonassa, päätettiin ainoastaan anoa yksi paikka ja antaa kaksi sarjapaikkaa vapaaksi.[3] Aura Basketin kotihallina toimi divarikauden ajan Samppalinnan palloiluhalli, jota remontoitiin kauden alussa. Tämä asetti omat vaikeudet uudelle joukkueelle, sillä se joutui harjoittelemaan vielä syyskuun alussa jämävuoroilla kaksi kertaa viikossa.[4] Joka tapauksessa seuran tavoitteeksi asetettiin heti nousu SM-sarjaan.[5]
Aura Basket aloitti kauden 81–110 -voitolla Touhun Pojista. Joukkueen paras pistemies oli Niilo Lehtilä, joka teki 22 pistettä.[6] Kauden alku oli joukkueelta muutoin kuitenkin vaihteleva, sillä kotiottelut sujuivat joukkueelta hyvin, mutta vieraspeleissä joukkue kärsi tappioita.[7] Joulutauolle mentäessä Aura Basket oli hävinnyt kolme ottelua, joka oli joukkueen valmentajan, Pieti Poikolan, mukaan yksi tai kaksi tappiota enemmän kuin alun perin oli odotettu.[8]
Kevätkauden Aura Basket aloitti 40:n pisteen voitolla Touhun Pojista.[9] Loppukauden ainoan tappion seura kärsi ottelussa Forssan Koripoikia vastaan hävittyään ottelun lukemin 101–98.[10] Tämän jälkeen Aura Basket voitti kymmenen ottelua perättäin. Viimeiselle pelikierrokselle mentäessä Aura Basket oli tasapisteissä Helsingin NMKY:n kanssa, mutta Aura Basket oli voittanut joukkueiden molemmat kohtaamiset.[11] Viimeisessä pelissä Aura Basket voitti Pantterit luvuin 99–83 ja varmisti nousunsa pääsarjaan.[12]
Kaudeksi 2004–2005 joukkueen valmentajana Poikola teki jatkosopimuksen seuran kanssa, jonka lisäksi Aura Basketin apuvalmentajaksi siirtyi Ray Ailus.[13] Joukkueeseen yritettiin saada myös turkulaista Ville Kaunistoa, joka siirtyi lopulta pelaamaan ulkomaille.[14] Poikola nosti joukkueeseen paljon nuoria pelaajia, joilla ei ollut kokemusta pääsarjatasolta. Joukkueen johtajan roolia Poikola suunnitteli rakennettavaksi Juha Stenin ylle.[15] Aura Basket hankki joukkueeseen kaksi yhdysvaltalaispelaajaa: Boakai Lalugban ja Luke Lloydin.[16] Joukkueen kapteeni Juho Terho siirtyi sen sijaan Korihaihin.[17] Syyskuussa 2004 Poikolan sopimus purettiin ja joukkueen päävalmentajaksi nousi Ailus. Syitä sopimuksen purkamiseen olivat Poikolan näkemyserot valmennuksessa ja pelinjohdossa seuran hallituksen kanssa. Uutinen tuli yllätyksenä sekä Poikolalle että joukkueen pelaajille, sillä Aura Basket oli voittanut edellisen pelin Salon Vilpasta vastaan. Kun Ailuksesta tuli joukkueen päävalmentaja, päätettiin seuraan olla hankkimatta apuvalmentajaa.[18]
Ennen kauden alkua Aura Basket pelasi Suomen cupissa Lappeenrannan NMKY:tä vastaan. Lappeenranta voitti otteluparin lukemin 97–85 ja pääsi välieriin.[19] Runkosarjan Aura Basket aloitti sen sijaan heti 76–72-voitolla Espoon Hongasta.[20] Joukkueen ensimmäinen tappio tuli kolmannessa ottelussa Porvoon Tarmoa vastaan. Kotiottelu päättyi lopulta Auran 61–80-tappioon.[21] Marraskuussa joukkue koki menetyksen, kun Jan-Axel Alanko loukkaantui harjoituksissa ja joutui olemaan sivussa kuusi viikkoa.[22] Syyskauden viimeisen pelin Aura pelasi Vilpasta vastaan voittaen ottelun yli kolmellakymmenellä pisteellä.[23]
Joulutauolta palattua Aura otti 92–85-voiton Joensuun Katajasta.[24] Tämän jälkeen joukkue voitti seuraavasta kuudesta ottelusta viisi. Tammikuun jälkeen Koripalloliito valitsi joukkueen takamiehen Juha Stenin kuukauden koripalloilijaksi.[25] Tämän jälkeen joukkueen voittoputki katkesi ja Aura hävisi kolme ottelua perättäin.[26] Loppukaudesta esitykset paranivat ja seura taisteli pudotuspelien kotiedusta. Ennen viimeistä peliä Lappeenrantaa vastaan Aura Basket oli varmistanut pääsynsä pudotuspeleihin ja se pelasi sijoista 3–5.[27] Joukkueen voitettua viimeisen ottelun se sijoittui runkosarjan kolmanneksi ja sai vastaansa kuudenneksi sijoittuneen Porvoon Tarmon.[28]
” | Tuntuu siltä, että liikuntalautakunta ja päättäjät eivät ole ymmärtäneet, että kaupungissa pelataan sisäpalloja pääsarjatasolla. Surullista on se, että Turun kaupunki tappaa sisäpallot kaupungista. | ” |
– Ilkka Rokala, Aura Basketin puheenjohtaja[29] |
Aura Basket joutui pelaamaan ensimmäisen pudotuspeliottelunsa Raisiossa Kerttulan liikuntahallissa, koska kaupunki ei pystynyt tarjoamaan peliareenaa.[29] Joukkueen pelaajistosta puuttui Juha Sten, joten takamiehen rooli annettiin Petri Kalliolle. Hän ei kuitenkaan onnistunut ensimmäisessä ottelussa täyttämään Stenin jättämää aukkoa ja hänelle tuli yhdeksän pallonmenetystä. Ottelu päättyikin lopulta Auran 67–75-tappioon.[30] Toisen puolivälieräottelun Aura hävisi luvuin 97–90, vaikka olikin vielä alussa hyvin mukana. Lopussa Tarmon takamiehet Petri Virtasen johdolla veivät otteluvoiton.[31] Viimeinen ja ratkaiseva ottelu oli pisteiden osalta ottelusarjan tiukin ottelu. Auran Luke Lloyd otti ottelussa 31 levypalloa, joka on SM-sarjan pudotuspelien ottelukohtainen ennätys. Tämäkään ei auttanut Aura Basketia, sillä joukkue hävisi ottelun kolmella pisteellä ja kausi oli joukkueen osalta ohi.[32]
Kesän 2005 aikana joukkueen pelaajistossa tapahtui paljon muutoksia. Kesän aikana joukkueella ei ollut kunnon valmentajaa, joten Teemu Rannikko piti joukkueelle parin viikon ajan harjoituksia.[33] Auran molemmat takamiehet Sten ja Kallio lähtivät muihin seuroihin ja joukkueen uudeksi valmentajaksi siirtyi lopulta Juha Ruohonen.[34] Ulkomaalaisvahvistuksiksi hankittiin Danny Gathings ja Zach Williams.[35]
Aura Basket aloitti kauden Suomen cupin ottelulla Torpan Poikia vastaan. Aura oli vielä puoliajalla kolmen pisteen päässä, mutta hävisi pelin lopulta luvuin 87–101.[36] Korisliiga-kauden avaus tapahtui Korihaita vastaan lokakuussa. Aura Basket hävisi ottelun lopulta luvuin 81–91, vaikka joukkue olikin ollut vielä kolmannella jaksolla tasoissa.[37] Ensimmäisen voiton Aura sai vasta lokakuun lopulla viiden tappiollisen ottelun jälkeen. Joukkue voitti jatkoajalla Vantaan Pussihukat luvuin 103–101 Jan-Axel Alangon heitettyä ratkaisevan korin.[38] Pian tämän jälkeen joukkueen amerikkalaispelaaja Zach Williamsille annettiin potkut ja tilalle palkattiin Kareem Johnson.[39]
Toisen voiton Aura onnistui saamaan marraskuussa. Tällöin joukkue voitti vieraskentällä Korihain lukemin 83–88.[40] Kauden viimeisen voiton Aura saavutti Pussihukkia vastaan, tällä kertaa lukemin 74–80.[41] Tästä ottelusta alkoi loppukauden kestävä tappioputki. Helmikuun lopulla seura hävisi 22. peräkkäisen ottelun, jolla se sivusi edellistä tappioennätystä, joka oli Turun Toverien nimissä.[42] Sitä ennen seura oli joutunut irtisanomaan seuran ulkomaalaispelaajat, koska joukkueen rahatilanne oli pahentunut lukuisten tappioiden seurauksena.[43] Ennen kauden loppua Aura Basket ilmoitti, ettei se osallistu SM-karsintasarjaan, mutta seura päätti silti pelata loppukauden pelit loppuun.[44] Viimeisessä pelissä joukkue hävisi Kouvoille lukemin 113–54[45] ja päätti kauden ennätyspitkään 27 ottelun tappioputkeen.[46] Tämän jälkeen seuran toiminta ajettiin alas.[1] Kauden jälkeen Danny Gathings palkittiin sarjan korikuninkaana 23,3 pisteen keskiarvolla.[47]
Aura Basket pelasi divisioonakautensa Samppalinnan palloiluhallissa, joka oli melko pieni ja lattiamateriaali oli pelaamiseen huono. Kun joukkue nousi SM-sarjaan Koripalloliitto vaati, että ottelut pelataan puuparketilla. Ainoaksi vaihtoehdoksi joukkueelle tulikin pelata ottelut Caribia-hallissa.[14] Huonoja puolia ratkaisussa oli se, että seura ei pystynyt tarjoamaan oheismyyntiä, joista se olisi itse saanut lisätuloja. Myöskään harjoitusvuorot eivät olleet joukkueen kannalta parhaat mahdolliset. Seuran johdossa kuitenkin uskottiin, että kunnallisvaalien jälkeen neuvottelut uuden hallin rakentamisesta alkaisivat.[48]
Maaliskuussa 2005 seuran kärsivällisyys alkoi kuitenkin loppua, kun uuden palloiluhallin suunnittelumääräraha poistettiin budjetista. Myös käsipalloseura HC Dennis oli kyllästynyt toimintaan ja seurat uhkasivatkin lähteä kaupungista.[49] Viimeisen kauden alussa Aura Basketilla oli vaikeuksia saada Caribia-hallista aikoja, sillä sali oli useasti varattu. Tämän takia yhtenä pelipaikkana esitettiin Kupittaan urheiluhallia, jota seuran johdossa pidettiin ainoana realistisena vaihtoehtona. Lopulta kausi pystyttiin pelaamaan läpi Caribia-hallissa.[50]
Ensimmäiselle SM-sarjakaudelle mentyä seuran periaatteena oli, ettei taloudellisia riskejä oteta. Niinpä velkaa päätettiin olla ottamatta.[17][48] Toisella SM-sarjakaudella kilpailu kaupungin sponsoreista oli kiristynyt ja loppukaudesta seuran rahat olivat loppu.[1] Aura Basket oli myös Turun kaupungille velkaa salivuokria, mutta pystyi silti maksamaan Korisliigan sarjamaksut.[51] Seuran lopetettua toimintansa velkaa ei ollut kuitenkaan jäljellä yhtään.[52]
Aura Basketin ensimmäisellä pääsarjakaudella joukkueen otteluita kävi katsomassa keskimäärin 516 ihmistä, joka oli koko sarjan pienin määrä. Yhteensä otteluissa kävi yli 10 000 ihmistä.[53] Toisella pääsarjakaudella joukkueen huono menestys näkyi joukkueen yleisömäärissä ja Auran peleissä kävikin keskimäärin ainoastaan 264 ihmistä. Tämä jäi yli 500 katsojan päähän koko liigan runkosarjan keskiarvosta.[54]
Kausi | Sarja | O | V | H | K+ | K- | P | Sija | O | V | H | K+ | K- | Sija | |||||
2003–04[55] | I-divisioona | 26 | 22 | 4 | 2 497 | 2 071 | 44 | 1. | |||||||||||
2004–05[56][57] | Korisliiga | 36 | 22 | 14 | 3 025 | 2 983 | 44 | 3. | 3 | 0 | 3 | 226 | 244 | 6. | |||||
2005–06[58] | Korisliiga | 44 | 3 | 41 | 3 372 | 4 420 | 6 | 12. |
O | Ottelut |
V | Voitot |
H | Häviöt |
K+ | Tehdyt korit |
K- | Päästetyt korit |
P | Pisteet |
Aura Basket on SM-sarjan maratontaulukossa sijalla 40. Seura jäi kahden voiton päähän sijasta 39, jolla on Peli-Karhut. Aura Basketin voittoprosentiksi jäi pääsarjatasolta lopulta 30,1.[59]
I-divisioonassa seura sijoittuu 47:ksi. Seuralla on yksi voitto enemmän kuin Korinokialla. Aura Basketin edellä on Kotkan Työväen Palloilijat, jolla on neljä voittoa enemmän kuin Auralla. Seuran voittoprosentiksi I-divisioonasta jäi 84,6.[55]
Sarjataso | Sijoitus | Kaudet | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Häviöt | Tehd. korit | Pääst. korit | Koriero | Voitto% |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1.[59] | 40. | 2 | 83 | 25 | 0 | 58 | 6 623 | 7 647 | −1 024 | 30,1 |
2.[55] | 47. | 1 | 26 | 22 | – | 4 | 2 497 | 2 071 | 426 | 84,6 |
Seuran pelaajisto koostui ensimmäisellä kaudella lähinnä Turun seudun pelaajista, mutta SM-sarjassa joukkueen pelaajistoon siirtyi muualta tulleita pelaajia.[12] Aura Basketin pelatessa I-divisioonassa se ei käyttänyt ulkomaalaispelaajia, mutta SM-sarjassa joukkueella oli käytössä ensimmäisellä kaudella kaksi ulkomaalaista.[16] Toisella pääsarjakaudella joukkueessa pelasi kauden aikana kolme yhdysvaltalaispelaajaa, joista yksi sai kauden alussa potkut. Loppukaudesta kaksi jäljellä ollutta pelaajaa jouduttiin irtisanomaan.[43]
Seuran historian ainoa maajoukkueessa pelannut pelaaja oli Juha Sten, joka teki ensi-esiintymisensä maajoukkueessa vuonna 2005.[60] Nuorten maajoukkueissa ovat sen sijaan esiintyneet Arto Talvitie, Juho Terho, Sakari Salminen, Tomi Rokala, Eetu Nieminen, Jonas Mattila, Andreas Lähteenoja, Jukka Lehtinen ja Niilo Lehtilä.[61]