Tässä artikkelissa tutkimme Raisio:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Historiallisesta merkityksestään sen vaikutuksiin nykymaailmassa Raisio on ollut jatkuvan kiinnostuksen aihe niin tutkijoille, asiantuntijoille kuin jokapäiväisille ihmisille. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme Raisio:n eri puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi käsittelemme Raisio:n ympärillä olevia kiistoja ja keskusteluja sekä sen kehitystä ajan myötä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys Raisio:stä, jotta se syventää ymmärrystä ja arvostusta nykyisessä kontekstissa.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Liikenne-osiossa on paljon vanhentuneita lukuja |
Raisio Reso |
|
---|---|
sijainti |
|
Raisiontietä kaupungin keskustassa. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turun seutukunta |
Kuntanumero | 680 |
Hallinnollinen keskus | Varppeenseutu |
Perustettu | 1292 |
– kauppalaksi | 1966 |
– kaupungiksi | 1974 |
Pinta-ala ilman merialueita |
49,34 km² 302:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
50,06 km² 305:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 48,76 km² |
– sisävesi | 0,58 km² |
– meri | 0,72 km² |
Väkiluku |
25 595 40:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
– väestötiheys | 524,9 as./km² (31.10.2024) |
– väestönkasvu | 0,18 % (31.1.2009) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 15,6 % |
– 15–64-v. | 61,2 % |
– yli 64-v. | 23,3 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 86,5 % |
– ruotsinkielisiä | 1,4 % |
– muut | 12,0 % |
Kunnallisvero |
7,60 % 274:nneksi suurin 2024 [5] |
Työttömyysaste | 7,7 % (2019) [6] |
Kaupunginjohtaja | Eero Vainio |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
2021–2025[7] • SDP • Kok. • PS • Vihr. • Vas. • Kesk. • KD • RKP |
11 10 8 5 4 3 1 1 |
raisio.fi |
Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 25 595 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 50,06 km², josta 0,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 524,92 asukasta/km². Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maaria ja Naantalin maalaiskunta.
Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Paikkakunnan väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 24 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden vaikutuksesta.
Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun kehätien eli kantatien 40 Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.
Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevassa testamentissa, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta.[8]
Raisiossa on tehty arkeologisia löytöjä jo kivikaudelta. Myös rautakautisia löytöjä on runsaasti. Niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunokokoelma Kantelettareen on sisällytetty runo, jossa jättiläiset Killi ja Nalli rakentavat Raision kirkon[9]. Laajalti tunnettu suomen kielen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta Maamme-kirjasta (1875), josta käy ilmi Raision kirkon rakentaminen.
Alue oli 1970-luvulle asti erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensä pieneltä kunnalta alueita, ja sen koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun voimakkaaseen kasvuun – koko 1900-luvun aikana se on 11-kertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.
Sotien jälkeen kuntaan muutti työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betonirakentaminen oli hallitsevaa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiin 2000-luvun alussa. Raisiossa järjestettiin vuoden 1997 Asuntomessut uudella Katteluksen asuntoalueella[10].
Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki.
Viimeaikaiset arkeologiset löydöt tarkentavat kuvaa esihistoriallisesta Raisiosta. Ihalan mullin kaivauksista on löytynyt erilaisia jäänteitä usemmasta varhaiskeskiaikaisesta ja rautakautisesta rakennuksesta[11].
Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.
Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on suuresti edistänyt sen kasvua. Pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita ja terveystuotteita. Muita suuria työllistäjiä olivat Multilift Oy, IKEA Raisio, Deltamarin Oy sekä Raision sairaala[12]. Raisio on yli 1700 yrityksen kotipaikka[13]. Raisiossa oli noin 10 000 työpaikkaa vuonna 2016[14]. Varsinais-Suomen Auto-Center Oy oli Raisio Oyj:n jälkeen toiseksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 2017 Raisiossa, kun Auto-Centerin liikevaihto oli noin 52 miljoonaa euroa vuonna 2017[15]. Pirilän Kukkatalo on Raisiossa vuonna 1994 perustettu puutarha-alan perheyritys, jolla on nykyään 5 puutarhamyymälää Etelä-Suomessa mm. Riihimäellä ja Tuusulassa[16].
Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Myös kesällä 2008 avattu Ikea houkuttelee sinne kävijöitä. Vuonna 2017 Raisioon avattiin Turun seudun ensimmäinen Verkkokauppa.com-myymälä[17]. Raisiossa sijaitsee Turun seudun ainoa Bauhaus, joka toimii nimellä Bauhaus Turku[18]. Raision keskustassa toimii kauppa- ja liikekeskus Raisiokeskus.[19] Raisioon avattiin marraskuussa 2018 Suomen suurin Hoplop[20]. Vuonna 2009 Raision Kuninkojan kaupunginosaan avattiin Gigantti Megastore ja Jysk. Vuonna 2008 Kuninkojalle avattiin K-Rauta sekä Biltema. Vuonna 2018 Raisioon avattiin Turun seudun kolmas Burger King[21]. Vuonna 2003 Raisioon avattiin Plantagen[22]. Vuonna 2013 Raision Marjamäkeen avattiin ABC-liikennemyymälä[23]. Toukokuussa 2016 Raision Kuninkojalle avattiin Power-myymälä[24].
Taloustutkimuksen vuosien 2007 ja 2009 imagotutkimuksien mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista paras imago.[25] Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Raisiossa asuu Suomen kahdeksanneksi tyytyväisimmät asukkaat[26].
Vuonna 2017 Raision kaupungin talous teki noin 2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen[27]. Vuonna 2017 Raision kaupungin verotulot olivat 95,9 miljoonaa euroa[28].
Yhteisöveroa eniten maksanut yritys Raisiossa oli vuonna 2016 Raisio Oyj, joka maksoi sitä noin 4,7 miljoonaa euroa. Muita suuria yhteisöveron Raisiossa maksajia olivat Konepaja Häkkinen Oy, Kaukora sekä Varsinais-Suomen Auto-center Oy[29].
Vuonna 2016 Raision työllisyysaste oli 70,7 %, joka oli noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan[30]. Lokakuussa 2018 Raision työttömyysaste oli 7,5 %[31].
Raision elinkeinorakenne 2015 [32] | % |
---|---|
Palvelut | 73,4 |
Jalostus | 25,5 |
Alkutuotanto | 0,1 |
Raisiolla on monia kulttuurikohteita, ja paikkakunta tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungissa on uusi ja nykyaikainen Raision kirjastotalo.
Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen ”tangokaupungeista” – se järjesti vuoteen 2008 asti vuosittain Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.
Museo- ja kulttuurikeskus Harkko toimii Raision keskustassa talossa, joka on valmistunut alun perin kunnantaloksi, mutta on palvellut myös kauppalan- ja kaupungintalona sekä kirjastona. Harkossa toimii Raision kaupungin taidemuseo ja arkeologinen osasto sekä museokauppa. Toisessa kerroksessa esiintyy talvikautena Raision teatteri ja Raision lapsi- ja nuorisoteatteri. Kesäisin toisen kerroksen tila on museon käytössä.
Vanhassa maalaistalopihapiirissä aivan Raision keskustan tuntumassa sijaitsee Friisilän verstaat, jossa toimii keramiikkatyöhuone, Taito-käsityökeskus ja luontoretkinäyttely Pajupilli.[33]
Krookilan kotiseutukeskus on vanhaa maaseutu-Raisiota esittelevä tila Inkoisten kaupunginosassa Krookilan asuinalueella. Siellä toimii kaksi juhlatilaisuuksia järjestävää ravintolaa. Kotiseutukeskuksen pihapiirissä on myös savusauna sekä kesäteatteri, jossa esiintyy Raision teatteri.
Raisiossa on monia erilaisia luontopolkuja. Niiden avulla voi tutustua luonnon lisäksi kaupungin historiaan[34].
Raisio kuuluu nuoreen maisema-alueeseen lounaisrannikon maisemamaakuntaan, lounaiseen viljelyseutuun. Tyypillistä on luonnonelementtien kontrastisuus: karut kallionlaet sekä rehevät laaksot. Raisiossa sijaitsee useita murroslaaksoja, niistä merkittävin on Piuhajoen laakso. Raision merkittävin joki Raisionjoki virtaa useissa eri laaksoissa esimerkiksi Raision keskusta sijoittuu lähele Raisionjokilaaksoa[42]. Temppelivuori on Raisiossa sijaitseva näköalapaikka.
Haunisten allas on Raisiossa sijaitseva vuonna 1973 rakennettu tekojärvi, joka poistettiin käystöstä vuonna 2012. Alueelle on kaavailtu julkista uimarantaa.
Rauhoitettuja luontoalueita Raisiossa ovat Raisionlahti, Kullanvuori ja Pähkinasaari Kuloisten kaupunginossa[43].
Raisiolla on kaupungin ulkopuolella kaksi virkistysaluetta kaikkien raisiolaisten kesänviettoa ja virkistäytymistä varten. Kesäranta sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla ja Karhuluoto Rymättylässä.[44]
Kesärannan leirikeskus on Naantalissa sijaitseva raisiolaisten virkistysalue. Keskus on ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa on muun muassa sauna ja pukuhuonetiloja, keittiö sekä ryhmätila.[45]
Keskuksen ympäristössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, pallo- ja leikkikenttiä, uimarata ja grillikatoksia.[46] Vuoden 2019 aikana Raision kaupunki rakentaa Kesärantaan uuden majoitusrakennuksen[47].
Raision halki kulkee valtakunnallisesti merkittäviä teitä, kuten Turun kehätie eli E18, joka tunnetaan Raisiossa Nesteentien nimellä. Raision läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa Valtatie 8. Muihin Väyläviraston ylläpitämiin teihin lukeutuu muun muassa Raisiontie.[53][54] Kehätielle Raision keskustan kohdalle suunnitellaan maantietunnelia, jota aletaan rakentaa aikaisintaan vuonna 2021[55].
Osassa Raisiota palvelee Turun seudun joukkoliikenneviranomainen Föli[56]. Turun seudulle on pitkään suunniteltu raitiotieverkkoa ja suunnitelmissa on, että Raisioon tulisi kaksi raitiotiepysäkkiä ensimmäisessä vaiheessa. Tavoitteena päättää asiasta syksyllä vuonna 2019.[57]
Raision halki kulkee Uudenkaupungin rata, jolla on tällä hetkellä ainoastaan tavaraliikennettä. Radasta erkanee kaupungin alueella ratalinja Naantalin satamaan, rautatie on tavarakuljetuksia varten ja sitä käyttää Suomen viljava Oy[58]. Kaupungin rautatieasema ei ole nykyään henkilöliikenteen käytössä.
Raisio tunnetaan erityisesti lentopallosta, ringetestä ja jalkapallosta. Miesten Lentopallon Mestaruusliigassa pelaa lentopallojoukkue Raision Loimu. Loimu johtaa lentopallon maratontaulukkoa, eli se on Suomen kaikkien aikojen menestynein lentopalloseura. Loimu on pelannut yhtäjaksoisesti pisimpään Suomen pääsarjatasolla ja voittanut useita Suomen mestaruuksia, joista viimeisimmän vuonna 2001. Lentopallon Suomen Cupin Loimu on voittanut vuonna 2004. Naisissa Raision Urheilijoiden lentopallojoukkue pelaa toiseksi korkeimmalla, 1-sarjatasolla. Joukkue on toistuvasti sarjan kärkikahinoissa ja kasvattaa alueen lentopallonuoria. Naisten jalkapalloliigassa on pelannut SC Raisio. Raisio Futis pelaa jalkapalloa ja futsalia sekä miesten että naisten sarjoissa. RaiFun jalkapallon edustusjoukkueet pelaavat Miesten Nelosessa ja Naisten Kolmosessa. RaiFulla on myös edustusjoukkueet Futsal-Kakkosessa sekä Naisten Futsal-Liigassa. Raision Nuorisokiekko on vuoden 2011 ringeten Suomen mestari. Lisäksi Raisiossa toimii Raision Kuula, jossa voi harrastaa yleisurheilua sekä hiihtoa, tunnetumpia Raision Kuula edustajia ovat olleet Miro Rastas, Marika Tuliniemi, Juha Aarnio (yleisurheilija) sekä Jani Sörensen. Skiteam 105 on raisiolainen hiihtoseura,jota edustaa hiihtäjä mm. Lauri Vuorinen[59].
Raisiossa toimii useita voimisteluseuroja, joista mainittavimpia ovat Raision Jumpparit, Raision Pyryt ja Flex. Raisiossa toimii Raision Ryhti -niminen yleisseura, jossa voi muun muassa harrastaa judoa, aikidoa ja jalkapalloa[60].
Raisiossa toimii Raision Urheilijat -niminen uintiseura, joka tarjoaa mm. uintikoulua. Raision Urheilijoita on edustanut useita kansallisesti ja kansainvälisesti menestyneitä uimareita kuten Jarno Pihlava, Riia-Roosa Koskelainen, Meri-Maari Mäkinen, Marena Aimonen sekä Hilla Kortetjärvi[61].
Raision Palovuoren kaupunginosassa sijaitsee motocross-rata[62].
Liikuntakeskuksessa on liikuntahalli, keskusurheilukenttä, ulkokuntosali, jalkapallokenttä ja kaksi jäähallia.
Kerttulan liikuntahalli on ollut toiminnassa vuodesta 1987 asti. Sisähalli voidaan jakaa kolmeen osaan[63].
Kerttulan liikuntakeskuksessa sijaitsee tenniskeskus ja ulkotenniskenttiä[64]. Kerttulan liikuntakeskuksen alueella huolletaan ja tykitetään hiihtolatuja talvisin[65].
Uintikeskus Ulpukka on Raisiossa sijaitseva uimahalli[69]. Ulpukassa on 5 uima-allasta, joista 1 uima-allas sijaitsee ulkona ja loput sisätiloissa[70]. Kaksi Ulpukassa sijaitsevasta uima-altaasta ovat niin sanottuja kilpailu- harjoitus/kuntoilualtaita[70]. Ulpukassa sijaitsee näiden lisäksi yksi ulkoallas, opetusallas, jossa pidetään vauvauimakoulua, sekä terapia-allas, johon laskeutuu vesiliukumäki[71]. Ulpukka palvelee tavallisesti maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 6–21, keskiviikkoisin kello 11–21 ja viikonloppuisin kello 11–18, mutta poikkeukset ovat mahdollisia.[71] Ulpukassa on myös muitakin palveluja, kuten kahvio, kuntosali ja liikuntatila[71]. Uintikeskus Ulpukka tarjoaa vanhuksille ja aikuisille vesiliikuntaa[72]. Vuonna 2007 arvioitiin että Ulpukassa kävisi vuosittain yli 200 000 uimaria[73].
Raision terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Raision terveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut lisäksi Ruskon kunnalle, joka ostaa palvelut Raisiolta.[74] Raision terveyskeskus sijaitsee Petäsmäessä Tyks Raision sairaalan kanssa samassa rakennuksessa osoitteessa Sairaalakatu 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti sairaanhoitotoiminnan Raision sairaalassa vuonna 2015. Raision terveyskeskus on vuokrannut vuodeosastotiloja Raision sairaalasta. Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Turun yliopistollinen keskussairaala tuottaa yliopistosairaalatason palveluita.
Raisiossa sijaitsee neljä nuorisotilaa:
Raision kaupunki ylläpitää nuorten työpajoja, jossa työttömäksi jääneet nuoret voivat kehittää taitojaa ja saada tukea opiskeluun[76].
Raisio on jaettu 14 kaupunginosaan:[77]
Nämä kaupunginosat kattavat koko Raision.[77] Kaupunginosista suurin asukasluvun perusteella on Kerttula.[78] Raisiossa on 8 suuraluetta ja 14 tilastoaluetta.[79]
Vuosi | Väestö | ±% |
---|---|---|
1950 | 4 474 | — |
1960 | 10 850 | +142.5% |
1970 | 14 087 | +29.8% |
1980 | 17 764 | +26.1% |
1983 | 18 500 | +4.1% |
1987 | 20 466 | +10.6% |
1990 | 21 120 | +3.2% |
1995 | 22 070 | +4.5% |
1997 | 22 854 | +3.6% |
2000 | 23 149 | +1.3% |
2002 | 23 322 | +0.7% |
2003 | 23 430 | +0.5% |
2004 | 23 594 | +0.7% |
2005 | 23 799 | +0.9% |
2006 | 23 894 | +0.4% |
2007 | 24 041 | +0.6% |
2008 | 24 158 | +0.5% |
2009 | 24 166 | +0.0% |
2010 | 24 191 | +0.1% |
Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 24 000 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parin tuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.
Asukkaiden valittavissa on runsaasti eri asumismuotoja: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.
Raisio on pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio on Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittuu tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.
Vuonna 2015 Raisiossa oli 65 kesämökkiä, mikä oli Suomen kuudenneksi vähiten.[80]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Raisiossa oli 24 234 asukasta, joista 23 715 asui taajamassa, 168 haja-asutusalueilla ja 351:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raision taajama-aste on 99,3 %.[82] Raision taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[83] Raision keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Raision lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 23 715 asukasta.[83] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[84]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raisiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[85]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[86].
Muita kirkkokuntia paikkakunnalla edustavat Suomen Vapaakirkon Raision Vapaaseurakunta[87] sekä helluntaiherätykseen kuuluvan Turun helluntaiseurakunnan Raision rukouspiiri[88]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raision alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[89]
Peruskoulutusta annetaan kuudella peruskoulun ala-asteella: Friisilän koulussa, Ihalan koulussa, Kaanaan koulussa, Kerttulan koulussa, Kuloisten koulussa sekä Tahvion koulussa. Konsan ja Krookilan koulut antavat opetusta vuosiluokilla 1–2, ja ne kuuluvat hallinnollisesti Ihalan kouluun. Tikanmaan koulu antaa opetusta luokilla 1–2 ja se kuuluu hallinnollisesti Tahvion kouluun.
Kaupungin ainoa peruskoulun yläaste on Vaisaaren koulu, joka on yksi Suomen suurista ainoastaan yläasteen sisältävistä kouluista. Luokkien 7–9 harjaantumisoppilaiden erityisopetusta annetaan Friisilän koulussa ja Vaisaaren koulussa.
Raisiossa annetaan toisen asteen opetusta Raision lukiossa sekä kauppa-, ammatti- ja työväenopistossa. Lisäksi kaupungissa toimii Raision aikuiskoulutuskeskus Timali. Raision seudun koulutuskuntayhtymä toimii Raisiossa ja tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatilista koulutusta. Osuuskunnat ovat Mynämäki, Naantali, Raisio, Rusko, Masku ja Nousiainen. Raisiossa toimii Raisio-opisto[90].
Lukuvuonna 2018–2019 Raisiossa opiskeli noin 1 500 alakoulun ja noin 700 yläkoulun oppilasta.[91]
Raision alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Raision murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[92]
Raision nimikkokasvi on kotikataja. Se on yleinen koko Suomen alueella. Raision nimikkolintu on mustarastas ja nimikkoruoka verileivästä ja suolatusta rasvasta keitetty palttupuuro. Raision toiseksi pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat.[93][94]
Raision ystävyyskaupungit ovat Sigtuna Ruotsissa (vuodesta 1975), Kingisepp (Jaama) Venäjällä (1975), Csongrád Unkarissa (1990), Padisen kunta Virossa (1994) ja Elmshorn Saksassa (2000).[95]
Raision vaakunassa on hopean väriselle taustalle kuvattu punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekalla kappaletta viitastaan.
Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1954.[96]
|
|