Aurinkosynkroninen kiertorata

Aurinkosynkroninen kiertorata on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen nykyään. Aurinkosynkroninen kiertorata, jolla on rikas historia ja merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, on osoittautunut keskustelun ja pohdinnan lähteeksi monille. Vuosien varrella Aurinkosynkroninen kiertorata on kehittynyt ja mukautunut muuttuviin olosuhteisiin, joten se on ajankohtainen aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme Aurinkosynkroninen kiertorata:n eri puolia ja näkökulmia sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Vihreällä aurinkosynkroninen rata neljässä sijainnissa vuoden aikana. Kuvassa myös ei-aurinkosynkroninen rata.

Aurinkosynkroninen rata (SSO, Sun-synchronous orbit) on verraten matala Maa-keskinen kiertorata (LEO, engl. Low Earth Orbit). Ratakorkeus on tyypillisesti 600–800 km. Radalle on ominaista ratatason siirtyminen yhden asteen verran idemmäksi joka päivä. Tällöin Aurinkoon nähden ratatason kiertymä pysyy paikoillaan eli satelliitti kiertää maata samoissa valaistusolosuhteissa päivästä toiseen.

Aurinkosynkroninen rata onkin suosittu Maata kiertävien tutkimussatelliittien, kuten sääsatelliittien, käyttämä kiertorata. Esimerkkejä aurinkosynkronisilla radoilla olevista satelliiteista ovat NOAA-satelliitit ja Meteor-satelliitit.