Avainkirjoahven

Nykyään Avainkirjoahven:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Tekniikan ja globalisaation myötä Avainkirjoahven on ottanut johtavan roolin jokapäiväisen elämän eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Avainkirjoahven on merkittävästi vaikuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ja suhteemme toisiimme. Tässä artikkelissa tutkimme Avainkirjoahven:n merkitystä ja sen vaikutusta elämämme eri puolille sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Avainkirjoahven
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Alaheimo: Kirjoahvenet Cichlasomatinae
Suku: Cleithracara
Kullander & Nijssen 1989
Laji: maronii
Kaksiosainen nimi

Cleithracara maronii
(Steindachner, 1891)

Synonyymit
  • Aequidens maronii
  • Acara maronii Steindachner, 1891
  • Cleithracara maroni[2]
Katso myös

  Avainkirjoahven Commonsissa

Avainkirjoahven (Cleithracara maronii) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon ja samannimiseen alaheimoon (Cichlasomatinae) kuuluva laji. Se on sukunsa Cleithacara ainoa laji[3] ja suosittu akvaariokalana.[4]

Koko ja ulkonäkö

Avainkirjoahven on pieni, kellanruskea ja hieman munanmuotoinen kala. Sillä on kyljissä pieni musta piste, joka joillakin yksilöillä on laajentunut lyhyeksi viiruksi. Kun kala on hermostunut, se muuttuu väritykseltään laikukkaaksi ja painautuu kiviä tai kasveja vasten naamioidakseen itsensä. Koiraat erottaa naaraista niiden selkäevän takaosan ja peräevän pidentyneistä ruodoista[5]. Se voi kasvaa luonnossa korkeintaan noin 7,1 senttimetrin mittaiseksi[4], mutta saattaa akvaariossa yltää jopa 10 senttimetrin mittaan[5].

Alkuperä

Avainkirjoahven on kotoperäinen Orinoco-joessa Guyanan ja Ranskan Guyanan alueilla trooppisessa Etelä-Amerikassa.[4]

Käyttäytyminen

Laji on rauhallinen ja ujo[5], eikä sitä tulisi pitää yhdessä aggressiivisten lajien kanssa. Se on myös vaikea saada lisääntymään muihin Aequidens-suvun lajeihin verrattuna[5].

Lähteet

  1. ↑ Lasso, C.: Cleithracara maronii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2023. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Ranier Froese ja Daniel Pauly (toim.): Synonyms of Cleithracara maronii (Steindachner, 1891) FishBase. Viitattu 17.4.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Species in the genus Cleithracara. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  4. ↑ a b c Cleithracara maronii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  5. ↑ a b c d David Alderton: Värikäs akvaario, s. 63. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1170-9

Aiheesta muualla

Suomalaisten harrastajien sivuja: