Axel Ahlfors

Nykymaailmassa Axel Ahlfors on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Axel Ahlfors:n eri puolia analysoimalla sen historiallista merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Axel Ahlfors:stä, jonka avulla lukija ymmärtää sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.

Axel Ahlfors ja hänen toinen puolisonsa Helene Ahlfors vuonna 1936.

Karl Axel Mauritz Ahlfors (7. huhtikuuta 1874 Maarianhamina[1] – 22. toukokuuta 1961 Helsinki[2]) oli suomalainen insinööri, professori ja rehtori.[3][4][5]

Ahlforsin vanhemmat olivat kauppias Sven Gustaf Ahlfors ja Anna Halléen. Hän tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta 1892 ja valmistui insinööriksi Polyteknillisen opiston koneenrakennusosastolta 1896. Hän suoritti tekniikan jatko-opintoja Zürichin polyteknillisessä korkeakoulussa 1900–1901 ja Berliinin teknillisessä korkeakoulussa 1906. Ahlfors teki opintomatkoja Saksaan, Sveitsiin, Ruotsiin ja Venäjälle.[5][4]

Työskenneltyään Suomessa vuoteen 1900 ja sitten kolme vuotta Sveitsissä, hänestä tuli ensin virkaa tekevä ja sitten vakinainen opettaja Polyteknillisessä opistossa. Ahlfors oli Polyteknillisessä opistossa teoreettisen koneopin v.t. opettajana vuodesta 1901 ja vakinaisena opettajana vuodesta 1905. Teknillisen korkeakoulun konerakennusopin professoriksi hänet nimitettiin 1908. Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosaston johtajana Ahlfors oli 1910–19l3 ja uudelleen vuodesta 1922 lähtien. Ahlfors oli lisäksi ruotsalaisen teknillisen opiston opettajana vuodesta 1923. Hän toimi neuvottelevana insinöörinä vesivoimakoneiden alalla ja työskenteli myös Hietalahden laivatelakan palveluksessa. Hän julkaisi teoksen Turbiner och turbinpumpar, deras beräkning och konstruktion (1905).[6][4][5]

Ahlfors oli Teknillisen korkeakoulun koneenrakennusopin professori 1908–1941 ja rehtori 1913–1916.[1][5]

Ahlfors oli Suomen Teknillisen Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 1913, 1923 ja 1932, Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen puheenjohtajana 1917–1919 ja Helsingin kaupungin yleisten töiden hallituksen jäsenenä 1925. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli 1925.[5]

Axel Ahlforsin ensimmäinen puoliso vuodesta 1899 oli Sievä o.s. Helander (k. 1907) ja toinen puoliso vuodesta 1916 Helene o.s. Palmroth (1884–1976). Ensimmäisestä avioliitosta syntyi poika Lars Ahlfors.[3]

Julkaisuja

Nimellä K. Axel Ahlfors:

  • Turbiner, deras beräkning och konstruktion. Helios, Helsingfors 1903, 2. painos 1905 nimellä Turbiner och turbinpumpar, deras beräkning och konstruktion
  • Ångturbiner. K. Axel Ahlfors. Finska Metallindustrins Arbetsgifvareförbunds föredragsserie för verkmästare 26-29 oktober 1910 N:o 1. Helsingfors 1910
  • Bidrag till dimensioneringen av spiralhus för vattenturbiner och centrifugalpumpar enligt teorien för den endimensionala vattenströmningen. Acta / Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland 6. Helsingfors 1927
  • Vesiturbiinit; suomentanut Emil Saraoja. WSOY 1932

Lähteet

  1. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 136. Otava 1967.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 10, p 632. Otava 1965.
  3. ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 857. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  4. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  5. ↑ a b c d e 60-vuotias. Professori Axel Ahlfors, Helsingin Sanomat, 07.04.1934, nro 92, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 4. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.