Bács-Kiskun
Nykyään Bács-Kiskun-aihe on erittäin tärkeä ja kiinnostava laajaa yhteiskunnan kirjoa. Taloudellisista vaikutuksistaan ihmisten jokapäiväiseen elämään Bács-Kiskun on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Kun siirrymme 2000-luvulle, emme voi sivuuttaa Bács-Kiskun:n merkitystä ja sen monimutkaista suhdetta modernin elämän muihin osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Bács-Kiskun:een ja analysoimme sen merkitystä, seurauksia ja mahdollisia haasteita. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme uusia ideoita ja näkökulmia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Bács-Kiskun:n roolia nykymaailmassamme.
| Bács-Kiskunin lääni Bács-Kiskun megye |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Unkari |
| Alue | Dél-Alföld |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kecskemét |
| Pinta-ala | 8 443 km² |
| Väkiluku (2015) | 513 687 |
| – väestötiheys | 60,8 as./km² |
| Bács-Kiskun megye | |
Bács-Kiskun on lääni Etelä-Unkarissa. Se rajautuu Baranyan, Tolnan, Fejérin, Pestin, Jász-Nagykun-Szolnokin ja Csongrádin lääneihin sekä etelässä Serbiaan. Läänin pääkaupunki on Kecskemét. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Kiskunfélegyháza, Kiskunhalas ja Baja. Läänin pinta-ala on 8 443 km² ja sen väkiluku arviolta 513 687 (vuonna 2015).[1]
Lääni on osa Unkarin Suurta alankoa (Alföld) ja rajautuu lännessä Tonavaan ja idässä osittain Tiszaan. Läänin matalimman ja korkeimman kohdan välillä on korkeuseroa 80 metriä.
Nimi Kiskun ("Pieni Kumania") tulee kumaaneilta, jotka asettuivat tänne asumaan vuonna 1240 mongolien hyökkäysten laannuttua Euroopassa.
Lähteet
- ↑ Hungary: Major Cities & Towns Citypopulation.de. Viitattu 11.9.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bács-Kiskun Wikimedia Commonsissa
