Nykymaailmassa Banda Aceh:n merkitys on kasvanut yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuurin ja talouden kautta Banda Aceh:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja yleisen kiinnostuksen aihe. Sen vaikutukset ja seuraukset ovat moninaiset ja sen vaikutus on havaittavissa kaikilla tasoilla ja vaikuttaa ihmisten elämään suoraan ja välillisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Banda Aceh:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen haasteisiin vastaamiseksi.
Banda Aceh (Banda Acèh) Kuta Raja |
|
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Banda Aceh |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Indonesia |
Saari | Sumatra |
Provinssi | Aceh |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 61.4 km² |
Korkeus | 21 m |
Väkiluku (2010) | 223 446[1] |
– Väestötiheys | 3642 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+7 |
Banda Aceh on Indonesian Acehin erityishallintoalueen pääkaupunki Sumatran saarella Indonesiassa. Vuoden 2010 väestönlaskennassa kaupungin väkiluku oli noin 223 000.[1]
Banda Aceh sijaitsee Aceh-joen varrella Andamaninmeren rannalla Sumatran luoteiskärjessä.[2] Ilmasto on kuuma ja kostea, päivän ylin lämpötila 30 asteen vaiheilla ja sadetta saadaan ympäri vuoden, eniten syyskuusta tammikuuhun kestävällä sadekaudella.[3]
Kaupungin tärkein nähtävyys on Baiturrahmanin suuri moskeija.
Banda Aceh kärsi pahiten vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksessä.[4]