Aihe Baringojärvi on yksi tämän hetken oleellisimmista ja kiinnostavimmista. Sen vaikutus ulottuu yhteiskunnan eri osa-alueille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina Baringojärvi on herättänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, jotka haluavat ymmärtää sen luonnetta ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Baringojärvi:n eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Baringojärvi | |
---|---|
![]() |
|
Valtiot |
![]() |
Paikkakunta | Baringon piirikunta |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 965 m |
Pituus | 21 km |
Leveys | 13 km |
Pinta-ala | 129 km² |
Keskisyvyys | 5 m |
Suurin syvyys | 5 m |
Valuma-alue | 6 820 km2 |
|
Baringojärvi on makeavetinen järvi läntisessä Keniassa. Järvi sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassa 975 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Järven länsipuolella kohoavat Kamasian kukkulat.[1]
Baringojärven pinta-ala on noin 129 km2 ja keskisyvyys noin viisi metriä. Järven pohjoisrannat ovat kallioisia ja etelärannat alluviaalitasankoa. Järvessä ei ole selkeää laskujokea.[1]
Baringojärvi toimii elinympäristönä monille lintulajeille, joiden lisäksi järvellä elää myös virtahepoja ja krokotiilejä. Järven äärellä asuvat kamasya- ja njamus-heimojen ihmiset kalastavat järvestä tilapioita ja kasvattavat järven ympäristössä ravintokasveja sekä laiduntavat karjaansa.[1]
Ensimmäinen Baringojärvelle saapunut eurooppalainen oli Joseph Thomson, joka kävi siellä vuonna 1883.[1]