Tämä artikkeli käsittelee aihetta Tilapiat, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden kautta historian. Tilapiat on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Tässä mielessä on aiheellista syventyä Tilapiat:n merkitykseen ja tärkeyteen sekä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Yksityiskohtaisen ja kontekstualisoidun analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen Tilapiat:stä, tarkoituksena rikastaa heidän tietämystään ja ymmärrystä tästä tietystä aiheesta.
Tilapiat on kirjoahventen ryhmä, joka on vuosien varrella luokiteltu monella eri tavalla. 2000-luvun fylogeneettiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että kaikki tilapiat eivät kuulu samaan monofyleettiseen ryhmään.[1]
Aikaisemmin tilapiat muodostivat tribuksen Tilapiinae (Trewavas, 1982), ja siihen kuului neljä sukua Tilapia, Sarotherodon, Oreochromis ja Danakilia.[2]
Tilapioita esiintyy koko Afrikassa, Välimeren itäosassa, Israelissa ja Iranissa. Kalanviljelyn myötä ne ovat levinneet lähes kaikkialle tropiikkiin, usein syrjäyttäen alkuperäislajeja.[1]
Monia tilapialajeja kasvatetaan ruokakaloiksi, ja ne ovat tärkeä proteiinin ja tulojen lähde kehitysmaiden maaseudulla. Tärkein viljelty laji on niilintilapia.[2] Muita paljon viljeltyjä lajeja ovat kultatilapia (Oreochromis aureus) ja valkoleukatilapia (Oreochromis mossambicus) sekä oliivitilapia (Oreochromis urolepis hornorum)[3].