Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Bastukärr:n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Bastukärr on ollut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Vuosien varrella Bastukärr on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, teknologisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Bastukärr:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai globaalilla tasolla, Bastukärr on jättänyt jälkensä maailmaamme monin tavoin, ja hänen tärkeydensä ja ulottuvuutensa ymmärtäminen on välttämätöntä. Liity kanssamme tälle Bastukärr:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Bastukärr on läntisessä Sipoossa sijaitseva, muun muassa S-ryhmän käyttämä logistiikka-alue suurine automaattivarastoineen. Se sijaitsee Sipoon Martinkylässä seututie 148:n varrella, valtaosin tien eteläpuolella, Lahdenväylältä kolmisen kilometriä itään ja Sipoon Nikkilästä noin kuusi kilometriä länteen.[1][2]
Metsäisen Bastukärrin alueen muutos alkoi 1980-luvun lopulla, kun Sipoon kunta vuokrasi maata Betokem Ky:n betoniasemaa varten. Samoihin aikoihin alettiin rakentaa Bastukärrin länsilaidalle Sipoon moottorikerhon 33 hehtaarin laajuista enduro- ja motocross-rataa, joka on sittemmin siirtynyt Savijärvelle Nikkilän itäpuolelle[3]. Rudus-yhtiö harjoittaa Bastukärrissä kallionlouhintaa ja -murskausta sekä betonin valmistusta.[1][4][5]
Logistiikan toimijoita alue alkoi kiinnostaa keskeisen sijaintinsa ansiosta: Lahdenväylälle on kolmen kilometrin matka sekä Vuosaaren satamaan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rahtiterminaaleille noin 25 kilometriä. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK ja sen logistiikkayhtiö Inex Partners rakennuttivat 2010-luvun mittaan alueelle uudet keskusvarastonsa, joihin toiminnot siirtyivät Espoon Kilosta ja Vantaan Hakkilasta. Tämä viidessä vaiheessa rakennettu S-ryhmän päivittäistavaran täysin automatisoitu logistiikkakeskus, bruttoalaltaan yli 200 000 neliömetriä, oli yksi Suomen suurimmista yksittäisistä rakennuskohteista[6].
2020-luvun alussa SOK:n yhteistyökumppani, Posti Groupin omistama Transval rakennutti Bastukärriin uuden 30 000 neliömetrin laajuisen jättivarastonsa, joka otettiin käyttöön toukokuussa 2022 ja on nyt varustettu Postin tunnuksin Transval-brändin jäätyä pois käytöstä[7][8][9]. Kuljetusyhtiö DHL:n 44 000 neliömetrin logistiikkakeskus valmistui Bastukärriin vuonna 2024[10]. Vuoden 2024 alussa käynnistyi 3PLogistiikka Groupin uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen[11].
Ensimmäisessä vaiheessaan 230 hehtaarin kokoista logistiikkakeskittymää, markkinointinimeltään Bastukärr Freeway Logistic City, suunnitellaan laajennettavaksi 125 hehtaarin verran etelän suuntaan ja 15,5 hehtaarin verran seututie 148:n pohjoispuolelle.[12][13]
Bastukärrissä 148-tien varrella sijaitsevat myös erityisesti raskaan liikenteen polttoainehuoltoa palvelevat useat tankkausasemat.[14][15][16]