Nykyään Bautzen on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Bautzen:stä on tullut peruselementti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Bautzen on asettanut itsensä yleisesti kiinnostavaksi aiheeksi, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Bautzen:n tärkeyttä ja vaikutusta eri alueilla, analysoimme sen vaikutuksia ja pohdimme sen tulevaisuutta yhä enemmän sidoksissa ja toisistaan riippuvaisessa maailmassa.
Bautzen | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Bautzen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Saksi |
Piirikunta | Bautzen |
Hallinto | |
– Pormestari | Christian Schramm |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 66,62 km² |
Korkeus | 204 m |
Väkiluku (31.12.2016[1]) | 39 963 |
Bautzen (yläsorbiksi Budyšin) on noin 40 000 asukkaan kaupunki Spreejoen varrella Saksin osavaltiossa Saksassa. Bautzen on sorbien kulttuurin keskus.[2]
Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1002.lähde? Se oli alkujaan slaavilainen kylä nimeltään Budyšin. Vuonna 1018 siellä sovittiin Saksan ja Puolan välinen rauhansopimus. Vuonna 1033 kaupunki siirtyi Saksalle, vuonna 1319 Böömille ja 1635 Saksille.[2]
Natsi-Saksan aikana Bautzenissa toimi keskitysleiri ja myöhemmin DDR:n aikanakin kaupungissa toimi kaksi vankilaa, Bautzen I, liikanimeltään Gelbes Elend (Keltainen kurjuus) ja salainen Bautzen II. Näistä Bautzen II on vuodesta 1993 alkaen ollut muistomerkkinä, mutta Bautzen I toimii edelleen vankilana.