Bayeux’n käsikirjoitus

Alla esittelemässämme artikkelissa aiomme sukeltaa Bayeux’n käsikirjoitus:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Sen monista puolista sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, syvennymme jokaiseen näkökohtaan antaaksemme sinulle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen. Olipa Bayeux’n käsikirjoitus historiallinen henkilö, yhteiskunnallinen ilmiö tai ajankohtainen aihe, tämä artikkeli antaa sinulle tietoja, joita tarvitset ymmärtääksesi hänen merkityksensä ja vaikutuksensa ympäröivään maailmaan. Valmistaudu siis sukeltamaan tähän jännittävään aiheeseen ja tutustu kaikkiin Bayeux’n käsikirjoitus:n tietoihin.

Bayeux’n käsikirjoitus
Bayeux’n käsikirjoitus. Laulu 89.
Bayeux’n käsikirjoitus. Laulu 89.
Genre laulukirja
Julkaistu n. 1500
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Bayeux’n käsikirjoitus (Manuscrit de Bayeux) on ranskalainen laulukirja noin vuodelta 1500.[1] Kirjassa on sadan laulun sanat ja nuotit.[2][3] Laulut ovat peräisin Normandiasta ja Île-de-Francesta.[4] Teoksen sivut ovat pergamenttia.[1] Bayeux’n käsikirjoitus kuuluu Ranskan kansalliskirjaston kokoelmiin, jossa sen luettelointitunnus on ParisBNF 9346. Se on monofoninen käsikirjoitus ajanjaksolta, jolta tunnetaan vain kaksi monofonista laulukäsikirjoitusta: toinen niistä on kansalliskirjaston kokoelmissa tunnuksella ParisBNF 12744.[1]

Théodore Géroldin Bayeux’n käsikirjoitusta käsittelevässä teoksessa vuodelta 1921 on myös laulujen nykyaikaiset partituurit.[2] Géroldin toimittamassa julkaisussa käsikirjoituksen laulujen numeroinnit nousevat lukuun 103 asti, mutta kahdeksannen laulun sivu on tyhjä ja laulut 26 ja 33 sekä 60 ja 91 ovat samoja lauluja, joten käsikirjoituksessa on näin ollen sata eri laulua.[3]

Koristelut

Yksityiskohta sivujen reunuskoristeluista.

Bayeux’n käsikirjoituksessa on punaiset nahkakannet, joissa on kultaiset filigraanikaiverrukset. Myös kirjan sisäkansiin on kaiverrettu symmetrisiä kasvikuvioita. Ne ovat sivujen reunakoristeluja, ja niiden aiheina ovat muun muassa mansikat, viinirypäleet, akantin lehdet ja erilaiset kukat. Kuvion osana on siivekäs peura, jonka kaulan ympäri kulkee vyö, johon on kirjoitettu tunnuslause ”ESPÉRANCE” (toivo). Se on Bourbonin suvun tunnus.[1]

Françoise Ferrandin arvion mukaan koristelut ovat Toursin kuninkaallisen käsikirjoituskuvittajan Jean Bourdichonin (1457–1521) työpajan tekemiä. Isabel Kraft pitää todennäköisempänä, että kuvituksen on tehnyt Rouenin koulukunta.[1]

Historia

Bayeux’n käsikirjoitus on arvioiden mukaan valmistettu noin vuonna 1500. Carlo Bosin arvion mukaan teos olisi ajalta 1516–1521. Chrystèle Blondeaun mukaan käsikirjoituksen tilasi luultavasti Jeanne de Bourbon-Vendôme (1465–1511). Teoksen ensimmäinen omistaja oli Charles III. Käsikirjoituksen kuudentoista ensimmäisen laulun alkukirjaimista muodostuu nimi ”CHARLES DE BOVRBON”. Bayeux’n käsikirjoitus puuttuu kummastakin Bourbonien Moulinsin-kirjaston luetteloinnista, eikä se päätynyt kuninkaalliseen kirjastoon tai kuninkaan omistukseen.[1]

Käsikirjoitus päätyi 1600-luvun alussa Philippe de Béthunen (1565–1649) kirjastoon. Tällöin se jaettiin neljään osaan. 1700-luvun alussa käsikirjoitus siirtyi kuningas Ludvig XV:n prokuraattorin Antoine Moriaun (1699–1759) laajaan kirjastoon. Luultavasti tässä yhteydessä teokseen lisättiin kansi. Moriau lahjoitti testamentissaan kirjastonsa Pariisin kaupunginkirjastolle sillä ehdolla, että kokoelma pidettäisiin yleisön saatavilla. Siitä tuli Pariisin ensimmäisen kunnallisen kirjaston kokoelman ydin. Viimeistään 1820 Bayeux’n käsikirjoitus tuli osaksi Bayeux’n kirjastonhoitaja Édouard Lambertin (1794–1870) henkilökohtaista kokoelmaa. Lambert myi käsikirjoituksen vuonna 1855 yksityiselle keräilijälle, ja vuonna 1861 teos oli ilmeisesti huutokauppakohteena, kun Félix Solarin (1811–1870) kirjasto myytiin. Myöhemmin Bayeux’n käsikirjoitus siirtyi Keisarilliselle kirjastolle (nyk. Ranskan kansalliskirjasto Napoleon III:n valtakaudella). Tässä yhteydessä käsikirjoituksen arvioitiin olevan noin vuodelta 1510.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Bosi, Carlo: Espérance, or: New Insights into the Origins of the Chansonnier de Bayeux Musicologica Austriaca – Journal for Austrian Music Studies. 26.1.2021. Wien: Austrian Musicological Society. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Effe, Frédéric: « Triste plaisir et douloureuse joye », un rondeau médiéval du Manuscrit de Bayeux 20.7.2020. Moyenagepassion. Viitattu 19.5.2022. (ranskaksi)
  3. ↑ a b Reese, Gustave & Karp, Theodore: Monophony in a Group of Renaissance Chansonniers. Journal of the American Musicological Society, kevät 1952, 5. vsk, nro 1, s. 5. Berkeley: University of California Press. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Effe, Frédéric: Le Roy Engloys ou le roé anglais 22.4.2016. Moyenagepassion. Viitattu 19.5.2022. (ranskaksi)

Kirjallisuutta

  • Gérold, Théodore: Le manuscrit de Bayeux : texte et musique d'un recueil de chansons du XVe siécle. Strasbourg: Librairie Istra, 1921. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla