Nykymaailmassa Benoît Hamon on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi eri alueilla. Sekä poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella alalla että ihmisten jokapäiväisessä elämässä Benoît Hamon on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Benoît Hamon:n tärkeys heijastuu tähän aiheeseen liittyvien mielipiteiden ja lähestymistapojen moninaisuuteen sekä sen jatkuvaan kehitykseen ja muutokseen ajan myötä. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventää Benoît Hamon:n ymmärtämistä, analysoida sen vaikutuksia ja keskustella sen eri puolista. Tässä artikkelissa perehdymme Benoît Hamon:n maailmaan, tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja käsittelemme keskustelua, joka liittyy tähän nykypäivän niin tärkeään aiheeseen.
Benoît Hamon | |
---|---|
![]() |
|
Opetusministeri | |
2.4.2014–25.8.2014
|
|
Presidentti | François Hollande |
Edeltäjä | Vincent Peillon |
Seuraaja | Najat Vallaud-Belkacem |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 26. kesäkuuta 1967 |
Tiedot | |
Puolue | Génération.s, le mouvement |
Muut puolueet | sosialistinen puolue (–2017) |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Benoît Hamon (s. 26. kesäkuuta 1967 Saint-Renan, Ranska[1]) on ranskalainen poliitikko ja entinen sekä Ranskan sosialistisen puolueen (PS) että Euroopan sosialidemokraattisen puolueen jäsen.
Hamon oli Itä-Ranskasta valittu Euroopan parlamentin jäsen (MEP) vuosina 2004–2009.[1] Hän oli opetusministeri huhtikuusta 2014 elokuuhun 2014. Hän erosi tehtävästä, kun presidentti François Hollande hylkäsi sosialistisen ohjelman.[2] Hän johti Ranskan sosialistipuolueen vasemmistosiipeä vuonna 2008 puolueen Reimsin kongressissa[3] ja oli ehdokkaana sen ensimmäiseksi sihteeriksi.[4] Toukokuussa 2012 Hollande nimitti hänet kauppa- ja valtiovarainministeriön apulaisministeriksi, joka vastaa yhteisötaloudesta.[5]
Hamon valittiin PS:n presidenttiehdokkaaksi vuoden 2017 Ranskan presidentinvaaleihin.[6] Hän oli asettunut ehdokkaaksi valittaessa PS:n ehdokasta kilpailijoinaan vahvana ehdokkaana pidetty Manuel Valls ja entinen teollisuusministeri Arnaud Montebourg. Hamonia ei aluksi pidetty todennäköisenä voittajana, mutta jo ennakkoäänestyksessä 22. tammikuuta hän sai kuitenkin enemmän ääniä (36,1 prosenttia) kuin Valls (31,2 prosenttia). Hamon nousi ensimmäisellä kierroksella 22. tammikuuta kärkeen Vallsin edelle ja sai Montebourgin tuen, joka oli kolmas.[7]
Hamon sijoittui vuoden 2017 presidentinvaaleissa viidenneksi 6,36 prosentin ääniosuudella. Hän tuki toisella kierroksella Emmanuel Macronia.[8]
Heinäkuussa 2017 Hamon jätti sosialistisen puolueen ja perusti Mouvement du 1er Juillet (M1717) -puolueen, joka nimettiin myöhemmin Génération.s, le mouvementiksi.[9]