Nykyään Ranskan presidentinvaali 2017 on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Ranskan presidentinvaali 2017 on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena eri alueilla. Sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään, vaikutus populaarikulttuuriin ja läsnäolo poliittisissa ja taloudellisissa päätöksissä tekevät siitä perustavanlaatuisen analysoitavan aiheen. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Ranskan presidentinvaali 2017:n eri puolia sekä sen vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa. Pyrimme valaisemaan tätä aihetta perusteellisen analyysin avulla ja edistämään Ranskan presidentinvaali 2017:n yleistä ymmärrystä.
![]() | |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
Toisen kierroksen tulokset departementittain ja alueittain
Emmanuel Macron
Marine Le Pen
| |||||||||||||||||||||||
|
Ranskan presidentinvaalin 2017 ensimmäinen kierros järjestettiin 23. huhtikuuta 2017. Koska yksikään ehdokas ei saanut selvää enemmistöä, 7. toukokuuta järjestettiin toinen kierros, jossa olivat mukana kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta, Emmanuel Macron En Marche! -puolueesta ja Marine Le Pen Kansallisesta rintamasta. Virassa oleva presidentti François Hollande (PS) ilmoitti 1. joulukuuta 2016 ettei aio asettua ehdolle toista kertaa. Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita oli yhteensä yksitoista. Presidentinvaalin jälkeen 11. ja 18. kesäkuuta järjestetään parlamenttivaalit, joissa valitaan Ranskan kansalliskokouksen jäsenet.
Tasavaltalaisten François Fillon ja Kansallisen rintaman Marine Le Pen johtivat ensimmäisen kierroksen mielipidemittauksissa marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä. Tammi–helmikuun vaihteessa erot mittauksissa tiukentuivat, kun En Marche! -puolueen Emmanuel Macron ja Sosialistisen puolueen Benoît Hamon nousivat mittauksissa. Fillonin kannatus laski, kun hänen kampanjansa joutui ”Penelopegateksi” nimetyn skandaalin ryöpyttelemäksi. Väittelyissä hyvin menestynyt Jean-Luc Mélenchon La France insoumise -puolueesta alkoi nousta mittauksissa merkittävästi maaliskuussa ja oli ennen ensimmäistä kierrosta neljännellä sijalla.
Toiselle kierrokselle etenivät Macron ja Le Pen. Vuorokausi ensimmäisen kierroksen jälkeen Le Pen ilmoitti luopuvansa puolueensa puheenjohtajuudesta väliaikaisesti.[1]
Ranskan tasavallan presidentti valitaan viiden vuoden toimikaudelle kaksikierroksisilla vaaleilla perustuslain 7. artiklan mukaisesti: jos yksikään ehdokas ei saa ehdotonta enemmistöä (toisin sanoen mukaan lukien tyhjät ja hylätyt äänet) ensimmäisellä kierroksella, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.[2] Vuonna 2017 ensimmäinen ja toinen kierros järjestetään 23. huhtikuuta ja 7. toukokuuta.[3]
Ranskan perustuslakineuvosto julkistaa ensimmäisen kierroksen tulokset 24.–26. huhtikuuta ja ilmoittaa virallisesti tarkan tuloksen 26. huhtikuuta; toisen kierroksen menetelmä on sama. Ranskan uusi presidentti julistetaan 11. toukokuuta, jonka jälkeen hänen virkaanastujaisensa pidetään viimeistään 14. toukokuuta.[3]
Perustuslakineuvosto julkisti 18. maaliskuuta 2017 yhdentoista ehdokkaan nimet, jotka olivat saaneet tarvittavat 500 pätevää tukijaa.[4]
Ehdokas | Puolue | 1. kierros | 2. kierros | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | Ääniä | % | |||||||||||
Emmanuel Macron | En Marche! | EM | 8 656 346 | 24,01 | 20 753 798 | 66,10 | ||||||||
Marine Le Pen | Kansallinen rintama | FN | 7 678 491 | 21,30 | 10 644 118 | 33,90 | ||||||||
François Fillon | Les Républicains | LR | 7 212 995 | 20,01 | ||||||||||
Jean-Luc Mélenchon | La France insoumise | FI | 7 059 951 | 19,58 | ||||||||||
Benoît Hamon | Sosialistinen puolue | PS | 2 291 288 | 6,36 | ||||||||||
Nicolas Dupont-Aignan | Debout la France | DLF | 1 695 000 | 4,70 | ||||||||||
Jean Lassalle | Résistons ! | 435 301 | 1,21 | |||||||||||
Philippe Poutou | Nouveau Parti anticapitaliste | NPA | 394 505 | 1,09 | ||||||||||
François Asselineau | Union Populaire Républicaine | UPR | 332 547 | 0,92 | ||||||||||
Nathalie Arthaud | Lutte Ouvrière | LO | 232 384 | 0,64 | ||||||||||
Jacques Cheminade | Solidarité et progrès | S&P | 65 586 | 0,18 | ||||||||||
Yhteensä | 36 054 394 | 100 | 31 397 916 | 100 | ||||||||||
Hyväksyttyjä ääniä | 36 054 394 | 97,45 | 31 397 916 | 88,53 | ||||||||||
Tyhjät äänet | 659 997 | 1,78 | 3 019 724 | 8,51 | ||||||||||
Hylätyt äänet | 289 337 | 0,77 | 1 049 532 | 2,96 | ||||||||||
Äänestäneitä | 37 003 728 | 77,77 | 35 467 172 | 74,56 | ||||||||||
Pidättäytymisiä | 10 578 455 | 22,23 | 12 101 416 | 25,44 | ||||||||||
Äänioikeutettuja | 47 582 183 | 47 568 588 | ||||||||||||
Lähteet: Perustuslakineuvosto, Sisäministeriö |